Aherrusta, ärräpäitä ja 10 kuvaa kesään haaste.

Tässä on taas  vierähtänyt tovi viime kirjoituksesta. Laiskottaa töitten jälkeen, eikä jaksa vaan istua tähän masiinan ääreen. Saatan käydä lukemassa teidän blogejanne pikaisesti, mutta aina ei jaksa edes kirjautua. silti koitan roikkua mukana.

Jotakin olen saanut tehtyä käsityörintamalla, mutta paljon on syntynyt myös sutta; pöllölapasia piti tehdä tupalasti, koska tein ensin kaksi vasemmankäden lapasta, siksak sukat saivat oudot varret: toisen siksakit menevät suoraan ja toisen vinottain, enkä edes keksinyt miksi näin. Onneksi ne olivat tulossa omaan käyttöön.

Vähän pöllömpi juttu oli, kun huomasin, etten ollut muistanut ajatella mallia toisen lapasen kohdalla toistepäin vaan minulla oli kaksi vasemman käden tumppua! Plääh!

Nämä ovat jo ollet käytössä, ennen kuin muistin kuvata. Kuvassa se oikeaoppinen varsi,,

Kuopukselle piti tekaista lapaset käyttöön, kun on nyt niitä tykästynyt pitämään :)

Ja avainnauhoja olen tehnyt työkavereille heidän väritoiveidensa mukaan. Hauska huomata, kuinka tekiessään ajattelee toisen värejä ja sitten kun antaa nauhan, saaja ilahtuu ja hämmästyy siitä, kuinka on sattunutkin värit kohdilleen. Se tuntuu mukavalta.

Ja sitten vielä haasteeseen, eli 10 kuvaa kesään. Vuorossa on kuva nro:3. Kuva on huonolaatuinen, johtuen säästä, likaisesta ikkunasta sekä kameran lopussa olevasta patterista, mutta oleellisin taitaa tulla selväksi; synkkää ja harmaata marraskuuta...Mutta enää 7 kuvaa kesään :D

" Nyt minä rauhoitun.
Talvi näyttää asettuvan taloksi.
Sen valkoinen takki on jäänyt kivelle.
Orvokeille sanon:
Nukkukaa hyvin siellä puhtaan peittonne alla!
Ilman kaipausta kohotan pikkuiset leuat,
suutelen umpeen samettisilmät."

Oikein mukavaa marraskuista sunnuntaita teille kaikille. Toivotaan, että saamme sen talven puhtaan peiton peittämään tämän mustan maan pian.

Joulureen kyydistä...

...putosi taas paketti. Oli kiva tulla töistä ja huomata postilaatikossa paketti minulle! Jihuu!
Ja kun avasin sen, siellä olikin kolme pakettia lisää.

 Ja mitä niistä sitten paljastuikaan! Nami suklaata, suklaan tuoksuisia kynttilöitä, piparikuviosia lasinalustoja(aivan ihanat, pääsevät heti lögimukien alle), sydämellinen tiskirätti sekä magneetti, johon jostain salainen ystäväni on käynyt nappaamassa Nekun kuvan! Magneetissa lukee "Puhu tassulle". Ihana paketti, kiitos taas salainen ystäväni!

Tänään meillä on siivottu. Vaihdettu verhot olkkariin ja matot, pesaisin jopa ikkunat. Kuopuksella oli läksynä tehdä jauhelihakastike ja sen hän tänään teki. Sillä täytettiin cannelonit ja nam, oli hyvää. Joku ihmeellinen tauti tuolla lapsella on, kun lähti vapaaehtoisesti pihalle haravoimaan!? Jos saa homman hoidettua, taidan ottaa ja pyörtyä. Ei, kun tämä on harvinaista herkkua ja aion nauttia siitä.
Kohta kutsuu taas ajo-opettajan pesti tyttären kanssa. Lähdetään harjoittelemaan taajama-ajoa, hyvin tuo jo sujuukin.

Leevi tappeli yhtenä päivänä erään kulkija kollin kanssa. Jalkaan sattui, kaveri puri sitä oikein kunnolla.
Leevi sitten oli tosi kipeä ja istui mielenosoituksellisesti koko illan pöydän alla. Ei suostunut syömään(mikä on jo tosi vakavaa sen ollessa kyseessä) eikä sitä saanut muutenkaan paapoa. Se vaan istui ja piti tassua ylhäällä.

"Ei tartte heilua siinä sen kameran kanssa. Enkä huoli herkkuja en mitään. Antakaa mun olla!"

Viimein uni voitti ja aamulla kaikki oli jo hyvin :) Nyt ei herrassa näy merkkiäkään tuosta tappelusta.

Mukavaa viikonloppua ystävät!

Vapaapäivä

Tänään olen ollut vapaalla, sellaisella ansaitulla, koska on tullut paiskittua töitä hiukkasen ylimääräistä.
On se jännä, miten mukavaa on nousta aikaisin, kun tietää, ettei tarvitse lähteä mihinkään. Työpäivinä herääminen on taas yhtä tuskaa. No, en tänään sentään herännyt viiden jälkeen, kuten yleensä, mutta ennen seitsemää kuitenkin. Kerkesin tyttären kanssa vaihtaa muutaman sanan, ennen kuin hän kiirehti bussille ja sitten herättelin Kuopuksen aamupalalle. Kun hän lähti kouluun, lähdin minä kauppaan. Sekin oli mukavaa näin aamusta, väkeä ei ollut paljon ja sai ihan rauhassa kuljeskella hypläämässä.

Kotiin palattuani laittelin tämän päivän ja huomisen ruoat ja tein Mustankissan tanko-taikinan(ohje löytyy täältä). Sen tekeytyessä kävin läpi eteisen kaapin, keräsin pois kesätamineet ja vaihtelin paksummat tilalle. Aika kasa lähti myös risoja/pieniä kenkiä pois kaapin uumenista. Tuokin homma on ollut työn alla pitkään, mutta nyt oli kiva tehdä se ihan vaan tässä omia aikojani.Nyt on tangot leivottu ja kohta saankin sitten jo ensimmäisen lapsukaisen koulusta kotiin.

Huomenna on taas työpäivä, mutta nyt tuntuu siltä, ettei se haittaa. Akut on ladattu hetkiseksi ja taas jaksaa painaa.
Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille! Me jatketaan vielä vähän rentoilua:)

Saatiin tunnustus!

"Kipan pajan Bono ja Nasu olivat kaapanneet blogin ja laittoivat sitten tunnustuksen mulle ja Nekulle,
siis mun piti nyt kaapata tää meijän kissaemon blogi. Tällasen kukan ne laittovat, kiitos vain teille!

Tällasii kysymyksii ne laitto ja yritetää nyt sitte Nekku ja minä, Leevi, näihin jotain järkevää keksiä.

1) Lempinumero
No tää oli noille koiruliineille kuulemma helppo nakki, mutta musta ei niinkään. Nekku kyllä heti sano, että sen on 7, kun se on seittemän vuotta ja se ja sen äiti mukaan lukien, niitä oli seittemän kun se oli pieni.
Mutta mikäs mun sitte ois? Hei, se on tietty ykkönen, kun oon niin paras, että oon aina eka! Siis 1!

"Toi se vaan nukkuu, kun näitä pitäis miettiä! Höh, tylsimys."

2)Alkoholiton suosikkijuoma
Koirien lempijuomaa voi olla vesi, mutta tästä me katit oltiin yhtä mieltä - KERMA! Ei me sitä usein saada, mutta sitten kun saadaan, niin ai että on hyvää! Kissaemo se vettä sitten lipittää tai teetä, höh.

"Ja kun on saanut jotain niin hyvää, niin pitää saada myös pestä itsensä tosi puhtaaksi."

3)Lempieläin
Meistä tämä on toosi helppo - KISSA. Sai sitte sanoa tai ei... Kissaemo tykkää myös kilpikonnista erikoisen paljon...

"Vaikka kissaemo joskus kyllä on sitä mieltä, että mussa on myös osa koiraa. Mistä se sellasta on saanut päähänsä?"

4)Facebookki vai tvitteri

Me ei kato tiietä kumpaakaan, eikä kissaemokaan ole kummaskaan mukana, se vaan täällä blogissa häärii.
5)Intohimoni
Kaikki sanoo, että mun intohimoni on ruoka, ja niin se sitte varmaan on. Se vaan on niin hyvää ja se kuulemma näkyy musta, että syön yleensä meijän molempien safkat.

Nekun intohimo taitaa olla makaaminen, koska sitä se useimmiten puuhaa tossa sohvan nurkassa.
Mä mieluummin leikkisin, mutta toi on vähän niinku tylsä.

"Mä syön sitte vaikka kynsiä, jos en muuta saa."

6)Suosikki viikonpäivä
Mun suosikki päivä on kyllä lauantai tai sunnuntai, kun sillon saan istua ruokapöydän tuolilla ja pitää seuraa aamupalaa syöville ihmiselukoille. Tietty olen ite jo silloin syönyt. Arkipäivinä ei oo aikaa moiselle.

Nekulla ei oo varsinaista suosikkipäivää, kun sille kelpaa mikä vaan, kunhan saa nukkua sohvalla.

7)Suosikkikukka
Me ei kans nyt niin kukkafaneja olla, tosin ne kissaemon samettikukat ja paprikantaimet maistuivat keväällä aika makosalle - niin ja onhan meilla suosikkikukka - Mirrinmittu! Siitä saa kuulkaa mukavan olon, kun sitä on makustellut. Ihan höperöksi tuun ja Nekulle riittää kun se kierii siinä.
Niin ja kissaemon suosikkikukka on pioni, mikä sitte se lieneekään.

"Nää oli hyviä. Kissaemo sano, että ne tuli nyt sitte latvottua, mitä se nyt sitte onkaan."

Kiitti vaan koiruliineille tästä ja me laitetaan tää viidelle eteenpäin:

Hunkseille Punainentalo maalla -blogiin
Artulle ja Leeville Lauran kotona -blogiin
Junnulle Junnun elämää maalla -blogiin
Läskille Aika on taikaa -blogiin
Herra Hermannille, Omppu Pompulle ja Jamekselle Tylsän Mörököllin -blogiin.

Sellaista tällä kertaa ja oikein mukavaa viikonloppua!
Terkuin Leevi"

Ja pikku mainos: Koskaan ei ole liian myöhäistä-blogissa saattaa vielä keretä mukaan "Hyvä kiertää"-haasteeseen. Kipi kapi mukaan vaan! Se on hauskaa!!