Arpajaisonnea ja kevään tuloa

 Minua on onnistanut viime aikoina täällä blogistanian arvonnoissa. Hirsitalon suojissa blogin Marikan arpajaisissa voitin ihanan Vallilan tyynyliinan, kangaslinnun ja tassut pyyherinksun. Tyynyn päällinen on tosi kaunis ja pääsi heti esille. Tassurinksuun sain kissojen tassupyyhkeen(jota nyt ahkerasti tarvitaankin näillä kurakeleillä) ja lintu pääsee kranssiin, kun saan sen ensin tehtyä. Kiitos vielä kerran Marika!
Marikan blogia kannattaa ehdottomasti käydä kurkistamassa, siellä ihania sisustusvinkkejä sekä kaikista parasta pikkuinen Seelia siili.

Tanssivat puikot blogin Päivillä oli myös arvonta. En voittanut arvonnassa, mutta olin kommentoinut bongaamani kävijäluvun ja siksi sain ihanan palkinnon. Kuvasta ei nyt ehkä selviä, että kyseessä on pussukka, mutta innostuin niin kankaan kuvioinnista, että keskityin siihen. Oikein kiva, iso pussukka, ja siihen pääsivät heti valmistuvat Afrikan kukat... joista lisää joskus myöhemmin. Lisäksi palkintoon kuului nappipussi, jonka sisällölle on myös jo käyttöä keksitty, mutta toteutus vielä vaiheessa. Kiitos kovasti Päivi H! Ja kaikki neuleista kiinnostuneet, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa Päivin blogiin.

 Meillä kukkivat jo omenapuut! No, okei, ei nyt vielä pihalla, mutta purkissa sisällä kuitenkin. Otin myös syreenin oksia maljakkoon, mutta niihin ei taida kukkasia tulla. Ovat silti kauniita vihreissä lehdissään:)

Nyt on menossa semmoinen taantumisvaihe kaikkien käsitöiden rintamalla, ei tahdo valmistua mitään. Yksi sukka odottelee pariaan, samoin lapanen, mutta ei irtoo. Ompeluakin olen suunnitellut, mutta ei onnistu aloittaa, samoin kranssia olen ollut tekemässä jo kauan, mutta joku tökkii siinäkin. Afrikkalaisia kukkia olen sitten virkannut summamutikassa kaikista jämistä, mutta ei niistäkään kovin nopsalla tahdilla mitään valmistu.

 Lenkillä kyllä olen onnistunut käymään pari kertaa viikossa, enkä sitten mitään pientä olekaan heittänyt vaan sellaisia 6-7 kilsaa. Toivottavasti se alkaa näkyä jossain vyötärön seudullakin joskus, eikä vain tuntua jäsenissä... Ja tietysti vyötäröä ei auta, että tykkää leipoa... mutta toisaalta, saapa sitten paremmalla omalla tunnolla pistellä poskeensa.

Olikohan tässä postauksessa nyt päätä tai edes hännänpäätä? Eviwei, oikein mukavaa ja leppoisaa sateista viikonloppua! Saapahan lumet kyytiä!

Meillä ainakin jotkut osaavat rentoilla...