Hän on täällä tänään!

Empä olisi aamullakaan vielä uskonut, miten upea päivä tästä voisikaan tulla! Iltapäivällä naapuri soitti, että heidän pihalla on raidallinen kissa, mutta ei tule luokse vaikka hän kutsuu. Hyvä kun ennätin kengät jalkaani laittaa, kun ryntäsin naapuriin. Kissa oli luoksepääsemättömässä piikkipuskaassa, mutta kun kutsuin "Nekku" tuli se heti sieltä luokseni ja se oli Nekku! Voi tätä riemun päivää. Melkein säikytin kissan tiehensä kun olin niin innoissani. Kun minut oli halittu, kelpasi jo mennä kiehnäämään naapurinkin jalkoihin.

En ennättänyt kellekään kertoa mihin lähdin, mutta koko porukka oli ovella vastassa, kun tultiin takaisin. Olivat päätelleet, että jotain tavallisuudesta poikkeavaa on tekeillä kun puhelinsoitosta lähden karmit kaulassa menemään sanomatta mitään. Meillä on ollut kyllä juhlamieliala koko päivän ja keskipiste on ollut Nekku!

Päivän sankaritar on käyttänyt kehruukonettaan ahkerasti, mutta vähän on pitänyt myös sähistä, koska talossa on aivan hirmuisen pelottava otus.

No, Nekku nyt ei ole koskaan ottanut uusia tulokkaita riemulla vastaan, mutta kyllä se yhteiselo aina on sitten alkanut hiljalleen sujua. Nyt Nekku kyhnää isännän kyljessä sohvalla ja on niiin tyytyväisen näköinen. Reissussa se ei kyllä ole ollenkaan rähjääntynyt vaan on ihan kuin lähteissäänkin. Panta tosin on reissulle jäänyt. En tiedä. olisiko joku syöttänyt Nekkua, tai sitten on 

vain ollut hyvin myyriä tarjolla. Nekku vain hyrisee salaperäisesti, kun yritämme kysyä. Juttu ei kai valkene meille koskaan...
Tärkeintä kuitenkin on että neiti on taas kotona.

Ihan mahtavaa lauantaita teille kaikille ja kiitos tsemppaamisesta. Kiitos myös kissakuiskaajalle, joka näytti kuin näyttikin Nekulle tien kotiin:)