Oltiin vähän mettässä...ja lankojakin on värjätty

"Morjens. Meijän talon nurkalla on tällainen suuuri kivi, mutta meikä poika loikkaa sinne tosta vaan. Kun tän talon lapset oli pieniä, ne leikki tällä kivellä palokuntaa, koska vieressä kasvaa puu, jonka runkoa myöten voi liukua maahan. No, mä en liu vaan loikkaan.

Täällä kun seisoo näkee tosi pitkälle, Leevi! Nään sutkin vaikka yrität olla piilossa!"

"Joskus toi kakara on kyllä mahoton. Aattelin vaan ottaa nokoset tässä rauhassa..."

"Toi ihmisemo sano, että älä nyt Taavi siinä häärää. Yritti kuulemma puolukoita talteen. Pyh, rapsuta mieluummin mua!"

 "Näitkö Leevi, tuolla rapsahti joku!? Oliko hiiri?"

Montako kissaa näet kuvassa?

 "Ei se vissiin ollutkaan hiiri, mutta tossa puussa on lintupönttö..."
"Annahan ipana sen pöntön olla, muutes noi suuttuu."

"Anti olla sitten ja nyt sitten jahtaan sua! N-Y-T..." Ja sinne ne meni, ei osuneet enää kameraan....

Marja-aronioita kasvaa meidän pihallakin aidanteen verran, mutta keräilen ne aina hilloihin ja mehuihin. Vitamiinit talteen. Mutta läheisen moottoritien varrelle pyörätien varteen on istutettu myös marja-aroniaa. Nepä ei oikein ravinnoksi kelpaa, mutta lankapataan kyllä. Kävin keräämässä ämpärillisen ja keittelin niistä liemen.

Pataan meni alpakkaa ja 7-veikkaa, jonka sain ekassa Sny-paketissa. Ja alla voitte ihailla lopputulosta. Olen itse aivan ihastunut siitä, millaisia värejä syntyi. Tässä ekassa ja tokassa liemessä olleet, tässä vaiheessa kolmoserä vielä valumassa. Liemi oli niin vahva, että siitä tarttui hyvin useampaan erään lankaa ja olisi varmasti vieläkin enemmän värjännyt, mutta lanka loppui.

Puikoilla on jo yhdet sukat ja kyllä niitä on ilo neuloa, kun lanka on niin kaunista, hehkuvaa.

Yhdet kämmekkäät on valmistunut. Lanka viime Sny-kierrokselta tullutta ohutta Fortissima cotton stretch lankaa. Nämä menivät työkaverille synttärilahjaksi. Hyvät ohuet syyskäsineet lenkille...

Nyt toivotan teille kaikille oikein kivaa viikonloppua!