Sivut

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Ja siitä tuli...

Eilen vilauttelin vähän näpräystäni teille, mutta nyt seuraa paljastustilaisuus. Olen ollut tässä tosi egologinen tai ainakin kierrättänyt tehokkaasti. Piti tehdä uudet seinät vanhaan pohjaan, mutta se oli niin laho, että täytyi inspiroida. Ja nyt täytyy sanoa, että kukaan - ei kukaan- muu olisi voinut keksiä näin (tolloa) no tälläistä ideaa....
Tässä se siis on.
 En odota siihen lintuperhettä asumaan, vaikka toki se kävisi moiseen, mutta luulen, etteivät linnut tee pesää kierrätysmuoviseen kukkaruukkuun, joka on kierrätetty lintupöntöksi. Katto on vanhasta lintulaudasta ja olikin ainoa osa, joka oli vielä käyttökelpoinen.
Tarkoitukseni on käyttää tätä köynöstukena, juurelle tulee jokin kährö tai muu kaunokainen, joka odottaa minua vielä taimimyymälässä. Se saa sitten kätkeä sisäänsä tuon pönttösen. No, ainakin se piristää pihaa mukavasti!
Tässä yllä vielä kuva katosta alkuperäisessä tarkoituksessaan.


Tänään meillä on ollut pihalla kovasti kiistaa. Riitapukareina ovat toimineet sinitiaiset ja varsinainen angry bird kirjosieppo. Se tulee aina vasta sitten, kun muut linnut ovat jo aloittaneet pesien rakentamisen ja haluaa vallata kaikki pihan pöntöt haaremilleen. Sinitiaiset eivät hevin antaneet tänään periksi, mutta luulen, että lopulta kirjis taas vie voiton, niin se on aina tehnyt.

Täm se loistohuvila on, josta riita syntyi.

Ja tässä se pihan kingi, herra Kirjosieppo.
Ja ehkä erotatte tästä kuvasta pienen mutta pippurisen herra tai rouva Sinitiaisen.

Onneksi pihapoliisi yrittää omalta osuudeltaan pitää rauhaa yllä - tai ainakin lintuja pelossa ja kissan nuhteessa....
Mukavaa sunnuntaita!

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Pihapuuhia

Kuukaudessa on tapahtunut mahdottomasti, mitä tulee 10 kuvaa kesään haasteeseen- tässä 22.4 otettu kuva ja sen alla kuukausi aikaisemmin.



                                  
 Pikkuisen on vähemmän lunta?
Kyllä vaan on mukavaa, kun kesä lähenee. Tänään olemme urakoineet puuhommissa, kaadettiin muutama koivu ja yksi kuusi, pari haittaavaa tuomea ja pihlajaa. Selkä on hajalla, mutta muuten olo mukava. Ja huomenna homma jatkuu sitten risusavotalla ja halkomisella. Ei tarvi miettiä kuntosalia:)

Saappaat on aikas siivossa, mutta aurinkokin sentään näyttäytyi.

Ja vähän ehdin muutakin näprätä, mutta siitä hieman myöhemmin lisää---

Nyt sitten lämmitellään saunaa ja otetaan rennosti muuten vaan. Oikein mukavaa lauantai-iltaa kaikille =D

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Iloa ja valoa!

Minähän olen täällä kehuskellut onnellani arpajaisissa- ei se tähän päättynyt, ehei.
Toissa päivänä toi posti aivan super paketin. Kipan pajan arvonnassa voitin aivan ihanan pipon. Se on sellainen arkipäivän piristys että pois alta. Lasten mukaan näytän siinä apinalta, mutta nehän ovat söpöjä:)
Eikä minulle mikään pipo yleensä edustavana sovikaan, mutta se ei ole ennen minua haitannut eikä alkanut haittaamaan nytkään. Rakastan piponi pirteyttä ja saan tosi paljon voimaa kauniista väristä! Eilen se on jo tehnyt ensi matkansa tulee sitä jatkamaan päässäni pitkään.
Ja siis kaikki kipin kapin Kipan pajalle tilaamaan omanne, näitä ja muita löytyy kaikissa mahdollisissa väreissä, siilejä, apinoita, pöllöjä, käykäähän kurkkaamassa. Ja vielä kerran - kiitos Kipa, I love it!

Flunssa alkaa helpottaa, vaikka räkää tuntuu rööreissä riittävän ikuisiksi ajoiksi. Tänään on kuitenkin ollut niin ihana ilma, että tehtiin Leevin kanssa pihalla pieni tutkimusretki talven jäljiltä. Lumet ovat vallan kaikonneet ihan silmissä viime päivinä.

"Hei, kiipeilypuu ei olekaan enää lumen saartama"


"Paras siis terottaa kynnet pian" 

"Katos, kissaemo, mikäs se tuolla on?"

"Kato nyt. Tuolla se istuu, mikäs se on?"

(No oravahan se siellä istuu jähmettyneenä, eikä tämä kissaemo saa tarkennettua kuvaa kunnolliseksi(tietenkään)ilman silmäprillejä-

"Mä otan sen kiinni!"

"Hei, minne se katos? Tässä se hei istu, ihan varmana. Kyllä säkin sen näit?"

"Kato kissaemo, mäkin oon orava!"
Että tällaista meillä tänään. Orava meni onnekkaasti menojaan ja pian "varaoravakin" laskeutui puusta ihan oikeaa ruokaa syömään. Että eipä meillä muuta tällä erää.

Jos nyt joku on kortteja vailla äitienpäiväksi, edellinen postaus kannattaa vilkaista.
Mukavaa lauantaita. Me lähdetään kierrokselle teitin blogeihin ja sitten palataan ulos.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Innostuinko liikaa?

Onko kelleen muulle käynyt koskaan näin? Ensin on luovuus niin kateissa ja sitten se vallan riistäytyy käsistä....

Olen kolmatta päivää flunssan kourissa, nenä tukossa, joka paikkaa särkee ja keuhkot irtoaa, mutta maata en jaksanut enää pätkääkään, kaikki rästiohjelmat katsottu tallennuksesta ja romanttiset komediat koluttu kaapista, lukea ei jaksa, kun se alkaa särkeä päätä - ja sitten se iskee - ajatus! Kaiken räkäisen liejun keskellä sittenkin asuu joku pieni herne, joka alkoi itää...kohtahan on äitienpäivä, voisi tehdä kortit kerrankin ajoissa. Tuumasta toimeen, koneelle on jo aikoja sitten kertynyt kivoja kuvia käytettäväksi ja ilmeisesti ihan liikaa. Siis meillä on äidit vielä onneksemme molemmilla elossa ja miehelläni lisäksi mummu, siis näin lyhyellä matikalla kolme äitiliiniä, jotka tarvitsevat kortit. Ja mitä tekee tämä räkäpää herneensä kanssa ? No istuu väkertää neljä tuntia, paikkoja särkee ja silmissä mustuu, ja valmistuu kymmenen korttia äidille! Siis kymmenen! Nyt joku ajattelee, että varsinainen luupää ja oikeassa on. Mutta kun niitä oli niin kiva tehdä...

Jos siellä toisessa päässä siis on joku ilman äitienpäiväkorttia, eikä itse mieli tehdä, täällä niitä olis. Ajattelin, että jos 5€+postikulut 0,70€, niin kattaa tarvikkeet, ja kuori tulee mukaan kans. Jos kukaan ei näistä huoli, pitää varmaan alkaa perustaa muutama uusperhe, että saadaan meille lisää mummuja...Esittelen nyt sitte nää kortit:

1. Suukko
Hyvin yksinkertainen, kuviopaperia ja paperikukkia, kukat kiinni niiteillä



Tekstinä Rakas äiti

2. Kerro se perhosin.
Pitsiä ja perhosia.




Tekstinä Lovely Mother's day


3.Levolle laske
Ruusuja ja perhosia, silkkinauhaa ja kukka.



Tekstinä Rakas äiti


4. Neuloja äiti
Tekstipaperia ja pikkunappeja. Oivallinen käsitöistä pitävälle äidille.


Tekstinä Rakas äiti



5.Yllätys äidille
Monelle tuttu tilanne? Koristeena perhonen ja paperikukka.

Tekstinä Lovely Mother's day


6. Pidä kiinni
Kuviopaperia ja paperikukkia
Tekstinä Rakas äiti



7. Iltarukous
Koristekukkia, kuviopaperia ja nauhaa.


Tekstinä Lovely Mother's day
Jos olet siis korttia vailla, toimi seuraavasti.
Laita kommenttiosioon varaus haluamastasi kortista(numero). Sen jälkeen minulle sähköpostia mustankissantytar@luukku.com ja sinne osoitetietosi. Saat paluu postissa tilinumeroni, jolla voit maksaa siis 5,70€ ja viitteeksi "äitienpäiväkortti" sekä oma nimesi. Kun maksu näkyy tililläni, laitan kortin postiin.

Niin kaikki kortit ovat kaksiosaisia, mutta sisäpuolelle en ole kirjoittanut mitään. Jokainen saa runoilla sitten itse haluamansa lorut.

Älkääs nyt luulko sitten, että luovuuteni puuska vielä tähän loppui. Mies pyysi projektitunturimopedinsa pikku kylttelöitä maalaamaan metallilakalla, ja toki sitten näin tein. Mutta kovin olivatten pieniä ja mustaa lakkaa paljon. Meillä on paljon myös kissanruokatölkkejä - ja siitä se ajatus sitten lähti---

Projekti on vielä vähän kesken, mutta tulossa siis kissojen herkkupurkki. Laitan myöhemmin kuvat valmiista purkista...

Ollaan me Nekun kanssa keretty lepäämäänkin, minä röhnötän tuossa vieressä(kuvakulmasta voi päätellä)
Leevi ei ole oikein joutanut lepäämään, koska ulkona on niin paljon puuhaa. Milloin näkyy(kait) hiiriä ja milloin pitää naksuttaa linnuille, ja oraviakin on puissa taas pyörinyt.
(tämä kuva ei ole tältä päivältä, kuten auringosta voi päätellä, mutta meno on ollut samanmoista)

Oikein mukavaa loppu viikkoa! Ja voi kun joku olis korttien tarpeessa...

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Arpajaisonnea ja kevään tuloa

 Minua on onnistanut viime aikoina täällä blogistanian arvonnoissa. Hirsitalon suojissa blogin Marikan arpajaisissa voitin ihanan Vallilan tyynyliinan, kangaslinnun ja tassut pyyherinksun. Tyynyn päällinen on tosi kaunis ja pääsi heti esille. Tassurinksuun sain kissojen tassupyyhkeen(jota nyt ahkerasti tarvitaankin näillä kurakeleillä) ja lintu pääsee kranssiin, kun saan sen ensin tehtyä. Kiitos vielä kerran Marika!
Marikan blogia kannattaa ehdottomasti käydä kurkistamassa, siellä ihania sisustusvinkkejä sekä kaikista parasta pikkuinen Seelia siili.

Tanssivat puikot blogin Päivillä oli myös arvonta. En voittanut arvonnassa, mutta olin kommentoinut bongaamani kävijäluvun ja siksi sain ihanan palkinnon. Kuvasta ei nyt ehkä selviä, että kyseessä on pussukka, mutta innostuin niin kankaan kuvioinnista, että keskityin siihen. Oikein kiva, iso pussukka, ja siihen pääsivät heti valmistuvat Afrikan kukat... joista lisää joskus myöhemmin. Lisäksi palkintoon kuului nappipussi, jonka sisällölle on myös jo käyttöä keksitty, mutta toteutus vielä vaiheessa. Kiitos kovasti Päivi H! Ja kaikki neuleista kiinnostuneet, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa Päivin blogiin.
 Meillä kukkivat jo omenapuut! No, okei, ei nyt vielä pihalla, mutta purkissa sisällä kuitenkin. Otin myös syreenin oksia maljakkoon, mutta niihin ei taida kukkasia tulla. Ovat silti kauniita vihreissä lehdissään:)

Nyt on menossa semmoinen taantumisvaihe kaikkien käsitöiden rintamalla, ei tahdo valmistua mitään. Yksi sukka odottelee pariaan, samoin lapanen, mutta ei irtoo. Ompeluakin olen suunnitellut, mutta ei onnistu aloittaa, samoin kranssia olen ollut tekemässä jo kauan, mutta joku tökkii siinäkin. Afrikkalaisia kukkia olen sitten virkannut summamutikassa kaikista jämistä, mutta ei niistäkään kovin nopsalla tahdilla mitään valmistu.

 Lenkillä kyllä olen onnistunut käymään pari kertaa viikossa, enkä sitten mitään pientä olekaan heittänyt vaan sellaisia 6-7 kilsaa. Toivottavasti se alkaa näkyä jossain vyötärön seudullakin joskus, eikä vain tuntua jäsenissä... Ja tietysti vyötäröä ei auta, että tykkää leipoa... mutta toisaalta, saapa sitten paremmalla omalla tunnolla pistellä poskeensa.

Olikohan tässä postauksessa nyt päätä tai edes hännänpäätä? Eviwei, oikein mukavaa ja leppoisaa sateista viikonloppua! Saapahan lumet kyytiä!
Meillä ainakin jotkut osaavat rentoilla...