Täydellinen linturetki

Vihdoinkin sattui tuo vapaapäivä ja hyvä ilma samalle päivälle ja pääsin viimeinkin pitkään suunnitellulle linturetkelle. Kotkassa Katariinan puistossa on tervaleppälehto, jossa on nähty pähkinänakkeleita. Ja tavoitteena olikin sitten sellainen saada kuviin. Tähysteltiin ja tähysteltiin, juotiin kahvit välillä ja taas tähysteltiin - ei muuta kuin talitiaisia, sinitiaisia, mustarastaita ja keltasirkkuja. Ei niissä todellakaan ole mitään  vikaa, mutta niitä näen myös omalla pihalla.

Olimme jo kävelemässä autolle, kun nämä veijarit osuivat polunvarren ruokintapaikalta silmään.

Täydellinen päivä!

Pähkinänakkeli

Sitta europaea

• Heimo: Nakkelit – Sittidae
• Yleiskuvaus: Erikoisen näköinen puiden rungoilla kiipeilevä pikkulintu. Kiipeää yhtä hyvin pää ylös- kuin alaspäinkin. Yläpuoli sinertävän harmaa, alapuoli valkoinen. Musta ohut juova nokasta silmän yli niskaan. Pyrstön alapeitinhöyhenet valkeakärkisesti punaruskeat.
• Koko: Pituus 12–14,5 cm, paino 17–28 g.
• Pesä: Luonnon muovaamssa tai tikan tai tiaisen kovertamassa kolossa. Emot (useimmiten naaras) muuraavat pesäaukon saven, syljen ja muun tavaran seoksella itselleen sopivan kokoiseksi estäen rosvoilta pääsyn. Pesä vuorattu männynkuoren liuskoilla ja kuivilla lehdillä.
• Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 6–8 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 13–18 vrk. Pesäpoikasaika 23–26 vrk.
• Esiintyminen: Suomessa satunnainen pesijä. Pesimäkannaksi on arvioitu 0–20 paria. Suomessa tavataan sekä nimirotua, joka pesii Baltian maissa ja Etelä-Ruotsissa että itäistä rotua (S. e. asiatica) joka vaeltaa joinakin vuosina maahamme ja vaellusten jälkeen pesiikin harvalukuisena.
• Muutto: Vaelluksia elo–lokakuussa. Jäävät usein talveksi ruokinnoille ja katoavat tavallisesti viimeistään huhtikuussa.
• Ravinto: Selkärangattomat eläimet, siemenet, pähkinät, terhot. Vierailee myös lintulaudoilla.
• Ääni: Pistävän terävä ”psii”, hiljainen ”psit psit psrit psrrt”, myös maiskuttavia ääniä.

Pähkinänakkeli on Suomessa heimonsa ja sukunsa ainoa edustajalaji. Se on lyhytpyrstöinen ja tanakka lintu, joka kiipeilee vaivattomasti puiden rungoilla ja oksilla yhtä hyvin pää ylös- kuin alaspäinkin. Pähkinänakkelin yläpuoli on sinertävän harmaa ja alapuoli valkoinen. Nokasta niskaan kulkee silmän yli ohut musta juova. Pyrstön alapeitinhöyhenet ovat valkeakärkisesti punaruskeat. Nimirodun yksilöillä kupeilla on enemmän punaruskeaa. Itäisen rodun pähkinänakkelilla on otsassa ja silmäjuovan päällä valkoista. Pähkinänakkelin koivet ovat ruskeankeltaiset, nokka on harmaanmusta ja silmän värikalvo tummanruskea.

(http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/pahkinanakkeli)

Olipa mahtava ulkoiluretki! Mukavaa sunnuntaita!