Leevi tuli meille viime elokuussa. Se oli syntynyt toukokuussa ja sen oma emo ei halunnut hoitaa pentujaan. Onneksi tuttava perheen kissa oli juuri saanut pennut ja nämä ehdottivat, että voisi kokeilla jos niiden pentujen emo ottaisi myös Leevin ja sen kaksi sisarusta hoiviinsa. Sitä kokeilivat ja se onnistui, emo hoiti kaikki pennut kuin omansa, joita oli neljä.
Meillä oli jo kaksi kissaa, Nekku ja Nöpö. Lapset alkoivat inttää uutta kissaa ja ilmeisesti helteiden sulatettua järkeni, suostuin soittamaan ilmoituksessa kerrottuun numeroon. Ehdoksi asetin, että pentueessa on oltava poika pentu, tai saa jäädä koko homma. No, poikia oli kaksikin ja niin menimme pentuja katsomaan.
Kun menimme huoneeseen, jossa pennut olivat Leevi tuli heti luoksemme, veli vain nukkui, eikä korvaansa lopsauttanut. Niin oli päivän selvää, että juuri Leevi otti meidät.
Leevi elokuussa 2010. |
Leevi "omalla tuolillaan" syyskuussa 2010. |
Nyt Leevi on jo iso poika ja pitäisi kohta leikkauttaa. Se on oikea syöppö. Ruokaa antaessa saa olla tarkkana, ettei kuppi lähde käsistä ennen aikojaan ja Nekun täytyy syödä eri huoneessa, koska muuten se ei ennätä saada tarpeeksi ruokaa. Leevi osaa myös avata jääkaapin ja kaikki muutkin ovet. Sen takia kodinhoitohuoneen oven kahva on käännetty nurin, jotta on joku paikka, missä kissa pysyy, jos ei ketään ole kotona. Meillä olisi jääkaappi tyhjä kotiin tultaessa, jos heppu jäisi vahtimatta. Leevi avaa myös ulko-oven, jos se on päivälukossa. Yhtenä päivänä eteinen oli kuin jääkaappi - herra Leevi oli tullut itse ulkoa sisälle, eikä valitettavasti osannut sulkea ovea perässään.
Leevi hakee Isännän kanssa lehden postilaatikosta aamuisin. Ja jos Leevi on kodinhoitotuoneessa jemmassa, se kiipeää oven ristikkoon odottelemaan oven avaamista. Leevi on aina siellä missä tapahtuu, ottaa kaikki vieraat vastaan yhtä ystävällisesti ja saattelee ovelle pois lähtiessä.
Leevi hiirijahdissa lintulaudan alla. |
Leevi on auttanut meitä paljon pääsemään eroon Nöpön jättämästä aukosta, oli onni että se tuli meille ennen Nöpön menettämistä, sillä sen jälkeen en varmasti olisi kissaa ottanut enää. Leevi on persoona suurella P:llä ja toivon että saamme pitää sen luonamme pitkään.
Halot saavat kyytiä. |
Mutta toisaalta, sillä on kyllä kissan oma tahto ja itsepäisyys on välillä huipussaan.
Taiteilua tikapuilla. |
Hyvää viikonloppu kaikille!
Leevi on ihana, kertakaikkiaan ♥♥
VastaaPoistaKaunis lapsena ja ihastuttava hänestä kasvoi, niiiiiin nätti!
Minua hymyilytti tuo, on kuin koira, kovin tuttua, Monakin luulee välillä olevansa koira.
Mutta on ne sitten ihania, en voi kuin toistaa ♥
Kauniit kuvat olet ottanut.
Mukavaa viikonloppua teille!
Voi että on hienoja kuvia Leevistä,kyllä kissa tietää,mikä on parasta niille.:D,suloinen söpöliini todellakin,minä tiiän,täälläkin missä asuin aikaisemmin,niin sielläpäin ol sellanen kisuli,joka avasi ulko oven,jännää♥,ei leevistä henno luopua♥
VastaaPoistaMukavaa viikonlopua sinulle♥
Kivaa että löysin tälläisen kissablogin! Kissatarinoita on kiva lukea. Ja tuo Leevi näyttää niin hurmurilta!
VastaaPoistaMeillä on kaksi kissaa kasvanut ilman omaa emoa. Löydettiin ne + heidän velipoika (joka asuu nyt ystäväni luona) metsästä risukasapesästä n 3-viikkoisina. Saatiin selville että emo on kuollut ja ihmeellisten sattumien kautta saimme kisut sijaisemolle jolla oli omia pentuja kolme. Hyvin otti vastaan uudet tulokkaat ja hyvinvoivia kissoja tuli orpopennuista!
Seijastiina ja Tansku, kiitoksia, totta että ihanoita ovatten:)
VastaaPoistaKatjusha, kiva että tulit lukijaksi blogiini. Hauska kuulla, että muuallakin on "otto-kisuja", jotka ovat kasvaneet ihaniksi otuksiksi..
Kiitos kauniista sanoistasi blogissani ♥
VastaaPoistaJa tuota Leeviä, voiko olla kauniimpaa kissaa?
Ihana!
voi elämä miten suloisia ja ihania kissoja teillä on!!! tuota profiilikuvaa kun katsoo ni ei voi olla nauramatta :D
VastaaPoistameillä kaks kisuneitiä, mies ei suostu kolmanteen millään :/. mut ehkä jonain päivänä, pehmitys alkakoon ;D
Ihana postaus Leevistä. Meillä ei oo kissaa tällä hetkellä. Vuosia sitte oli ja jou'uttiin luopumaan siittä. Ite halausisin kissan, mutta lapsella on allergiaa, eikä siks voi ottaa. JOssain vaiheessa kyllä kun laps kasvaa, niin sitten yritetään uuestaan, josko allergiat helepottais.
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaJa kiitos sinulle mukavasta viestistäsi blogissani ja lukijakseni tulosta!:)
Näin löysin minäkin sinun mukavaan blogiisi!
Voi, tuota Leeviä! Että on IIIHANA!!!<3 Kuten huomaat olen myös kissaihmisiä, mutta rakastan myös koiria. Kissat ovat minulle vaan tutumpia, sillä minulla on ollut jo lapsuudessani kissa:)Katselin yhdessä tyttöni kanssa kuvia Leevistä ja luimme hauskasti kirjoitetun postauksesi. Kumpikin nauroi;D Leevi meinaa muistuttaa joissakin asioissa meidän löytökissa Kaapoa;)Kaapo on ihmisrakas, tykkää ruosta, hakee leikkihiirtä, kun heitetään...;)Ja on kans kunnollisen kokoinen ja näköinen kollikissa...;D
Suloista sunnuntai-illan jatkoa ja "nähdään" taas!!:))
Ps. Tuo nassukuva profiilissasi on suloinen!;)
VastaaPoistaPps. Jään lukijaksesi, mutta jostain syystä google ei vain suostu yhteistoimiin..;)
VastaaPoistaSeijastiina; ei se Monakaan hassumpi kisu ole, pikemminkin päinvastoin.
VastaaPoistaS;pehmittele vain, kyllä se siitä heltiää:)
Näppi;kissoista on paljon iloa, vaikkeivät omia olisikaan. Minäkin olen ollut nuorena tosi allerginen kissoille ja olin vielä kun meille tuli ensimmäinen, mutta se on helpottanut. Nyt voin olla eläinpaikoissa kylässäkin, vaikkas muutama vuosi sitten se oli tuskaa. Vähitellen olen tottunut. En voi suositella allergia perheeseen kissaa tai muutakaan, mutta voi olla, että ajan kanssa iäan myötä helpottaa:D
Kiitos Marge kommenteistasi, katselinkin kuvaa Kaaposta ja se on todella komea. Muistuttaa väritykseltään vähän meidän edesmennyttä Nöpöä, josta postaus aiemmin. Profiikikuvassa on Nöpön nöpönenä...
heips!
VastaaPoistaja kivaa kun kävit kylässä ;)
aijaa on samannimiset pojat,hih!
mukavaa illanjatkoa!
Ihana Leevi olisi varmaan lähtenyt minunkin mukaani. Meillä on myös kesällä otettu löytökissa Armas, joka ei vieläkään tule oikein toimeen meidän tyttökissojen kanssa, mutta kyllä Armas puolensa pitää. Se on kyllä hauskaa, kuinka joka kissalla on niin erilainen persoona. Leevi vaikuttaa tosi hyvältä tyypiltä, kunnon poika, joka tulee pärjäämään elämässään :)
VastaaPoistaKahvikissa;mulla on vaan vähän vanhempi, 11v.
VastaaPoistaSude; armas on ihana! Olen samaa mieltä,että persoonallisuus on viehättävää. Nekku on täysin erilainen kuin Leevi, mutta silläkin on omat puolensa ja se on ihan hirmuisen kiltti.
Kiitos kun liityit lukijaksi:)
Hei blogissani on tunnustus sinulle,käy hakee♥
VastaaPoista