Jotakin valmista sentään...

 Päätin käyttää pois kaikki jämälangat ja aloitin punaisen sävyistä. Mitäpä niistä sitten muutakaan, kuin sukat tulemaan. No, vielä niitä jäi lapasiinkin ja ne ovat nyt puikoilla.

 Tämä kaveri on nimeltään Väinö ja rodultaan arigurumi-nalle. Näitä virkkailisi enemmänkin, mutta että on sylettävää tuo kasaaminen..

Ja samaa rotua edellisen kanssa(paitsi että on tietenkin pupu) ja nimeltään Nuppu. Nimeämisessä olen käyttänyt apuna Kultakutrin intuitiota siitä, mikä nimi sopisi.

Tässä vielä pieni pihapläjäys meidän pihalta:

Näitä on popsittu kaiken kesää ja hyviä ovat olleet.

Lipstikka otti ja kaatui kaatosateessa, mutta kukkii silti kivasti.

Tomaateista on tulossa hyvä sato.

Kuin myös kurkuista.

Kesän herkkuja..

Kissat pelättelevät räkättejä, kahvipussista on moneksi.

Punainen kärsämö.

Karpaattienkellot jaksavat kukkia.

Kährö vasta aloittelee.

Kangasajuruoho

Ja viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä, punaiset liljat.

Mukavaa lauantaita kaikille. Minä lähden nyt pihalle:D

Miten viettää sadepäivää?

Muuta kuin siivoamalla, johon ne useimmiten kuluvat, koska kesäisin hyvällä säällä suurin osa ajasta kuluu pihalla.

 No, nyt suunnattiin Kultakutrin kanssa autiotalon pihamaalle, sateen vähän välillä tauottua. Meidän lähelle aletaan tehdä moottoritietä ja sen alle jää muutama talo. Nämä talot ovat olleet jo viime talvesta tyhjillään ja jotenkin ne ovat niin surullisia. Pihoilta olen käynyt pelastamassa kasvin jos toisenkin.

Harmittaa, kun tällainen unelmatalo menetetään. Aitoa 50-lukua.

Kivijalan vieressä sinnittelijä.

Tämäkin on jo hylättynä. Liekö tänä kesänä asunut siinäkään enää ketään?

Kirsikkapuu ei tiedä, ettei sen satoa enää kerätä.

Kurkkuyrtti lienee kylväytynyt viime kesänä.

Tätä erikoista kukkaa en tunnista.

Krassit ilahduttivat vielä kiven vierellä.

Saunan ikkuna odottaa avoinna saunojaa?

Ovi haassa, vaan ei lukossa.

Tässä vanhempi talo kaunokainen.

Ei enää lehmiä tai kanoja tässä navetassa.

Haikeaksi vetää, kun ajattelee näiden talojen kohtaloa. Ne jäävät pian vain historiaan ja yli huristaa moottoritie. Eikö mokomaa olisi voinut muualta vetää? Ainoa lohtu on se, että asukkaat olivat jo iäkkäitä, eikä heillä olisi ollut tulijoita taloihinsa. Nyt he saivat hyvän korvauksen ja saivat ostettua asunnot läheltä palveluita. Moottoritien vierestä heiltä ei kukaan olisi taloa ostanut, luulisin. Mutta maisema muuttuu surullisesti...

Tiedättehän sen mainoksen, jossa mies hautaa roskia maahan, kuten isovanhempansakin? Ja miehellä on kuusi sormea. Olisi kiva tietää, kuinka moni sormisia ovat tämän meidän talon entiset asukkaat. Aina kun aioin kaivaa kuopan jollekin puulle tai pensaalle, löydän jonkun rojuhaudan. Nyt löysin metsän reunasta vanhan putkiradion raadon ja kahvipannun. Luulin pannua huonommaksikin, mutta putsattuani sen, huomasin, ettei siinä muuta vikaa ole, kuin että kahva puuttuu. Kummaa, miten pitää haudata rojua maahan! Vihaksi pistää!!

Eikös ole ihan hieno!? Kukat ovat autiotalon pihalta.

Mukavaa viikonloppua kaikille ja muistakaa kisut käydä osallistumassa arvontaan .

TERVEISIÄ TAMPEREELTA NÄÄS!

Näsinneula kuvattuna Pyynikin näkötornista

Se alkoi sitten loma mullakin viime torstaina! Ihanat reilut kolme viikkoa ilman suurempia suunnitelmia tai velvollisuuksia. Isommat lapsetkin jäivät lomalle kesätöistään, joten aamutkin ovat pelkkää rauhaa. Kyllä loma on mukava asia ja akkujen lataaminen tulee tarpeeseen kaikille.

Viikonloppu tuli oltua Tampereella. Käytiin mennessä Kangasalalla Vehoniemen automuseossa sekä rompetorilla. Vehoniemi on kaunis paikka harjun laella. Rompetorilta tarttui jotakin pientä mukaankin, kuinkas muuten...

Aika kiva kauppakassi, vai mitä?

Kaksi Pioni-lasia, yksi BR-kuppi sekä perhospurkki.

Mikä parasta, purkissa oli vielä pohjatarra paikoillaan.

Tampereella oltiin kaksi yötä. Lauantaina oli lastenpäivä, eli tietty Särkänniemi:D

Illalla vielä ehdittiin Pyynikille sekä ihanaan Pispalaan.

Sunnuntaina ennen kotiin lähtöä käveltiin Finlaysonin alueella ja ihailtiin Tampereen keskustaa.

Auringonlasku perjantaina Härmälässä.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Helleilman vilvoitus tukkijoella.

Kun on tarpeeksi korkealla, kaikki on suhteellisen pientä.

Mansea Näsinneulasta kuvattuna.

Portaat Pyynikillä.

Pyhäjärvi siintää..

Ihana Pispala.

Tammerkosken pauhua.

Onnellisten lukkojen silta. Vaikuttavaa.

Tampereella voit löytää hukkaamasi lapasen aidannokasta. Hauska:D

Kotimatkalla tarttui kameranlinssiin joka kissan unelma kohde.

Sää meitä suosi niin, jotta hikeä piisas! Varsinkin rompetorilla olo jäi aijottua lyhyemmäksi, koska sinne meinasi tukehtua. Oli niin hautovaa, että oltiin varmoja tulevasta ukkosesta. Se tuli kuitenkin vasta seuraavana iltana. Ilma raikastui huomattavasti. Oli mukava reissu, mutta mukava oli myös tulla kotiin. Matkan takia ehdin hakemaan vasta tänään Sydämen koti- blogista voittamani IHANAN puhelimen postista. Kiitos Katja, se on HIENO!

Mukana oli myös rottinkinen säilytyskori sekä metallinen mansikkakori. Niistä en vain saanut hyvää kuvaa.
Nyt minulla on entistä parempi syy metsästää eteiseen vanhaa "puolipöytää", jotta saan siihen hienosti puhelimen esille. Lapsetkin huokailivat lankaliittymän perään, jotta voisivat puhua tässä puhelimessa oikeasti:D

Niin, ja Nekun arvontaan  ehtii vielä hyvin mukaan!

Runoa pukkaa

Nappasin tämän hauskan auringon Onni on...   blogista ja sinä voit napata sen tästä mukaasi. Tähän tunnustukseen kuuluu se, että pitää kirjoittaa tähän jokin runo, tarina tai jokin muu vastaava. Sen ei tarvitse olla omaa tuotantoa. Ota siis aurinko rohkeasti mukaasi ja anna runosuonen puhjeta kukkaan. Tässä runo, joka ei ole omani, mutta sisältö sopii minuun mainiosti:

Arkipäivän juhlaan sinut kutsuisin, 

keittiööni vanhaan, viereen kakluunin.

Ruudullinen liina, leivän viipale.

Kuppi kuumaa teetä. Siinä juhla se.
Sanoja on vähän, tuskin ollenkaan. 

Ystävyyden kieltä vaiti kuunnellaan.

- Anna-Mari Kaskinen - 

Ja älkäähän unohtako osallistua Nekun arvontaan aiemmassa postauksessa!

NEKUN SYNTTÄRIT LÄHESTYY!

Siis arvonnan aika taasen! Nekku täyttää 23.7.2011 6 vuotta ja arvonta aikaa on siihen saakka.

24.7 sitten arvotaan.Säännöt ovat samat kuin Leevin synttäriarvonnassa eli kertauksena:

Jokainen kommentoivan talouden kissa saa yhden arvan ja kissan nimi/kissojen nimet on mainittava kommentissa.Kaikilla on tällä kertaa vain yksi arpa, linkittääkin toki saa, mutta siitä ei erikseen palkita.

Palkinto on jotakuin samanmoinen kuin Leevin arvonnassa; rotta ja herkkuja. Onnea arvontaan kisuliinit!

Laatikosta se pienikin ponnistaa! Nekku alle kaksi viikkoisena.

Nekku nukkuu sikeästi vaikka Sylvi-sisko koittaa herätellä. Kameralle poseeraa Gunilla.

"Tässä äidin kainalossa on nin hyvä olla!"

Selvää tiikerien sukua - hyvä suojaväritys, vai mitä?