Suolla

Toissa viikonloppuna oli niin kaunis sää, että päätettiin lähteä päiväkahville Valkmusan kansallispuistoon, siis suolle. Samalla päästiin vielä ulkoiluttamaan vanhaa kesä Pösöämme.

Siis hyvässä seurassa...

Ihmeen hiljaista siellä oli, muutamia perheitä oli kulkemassa, mutta mitää luonnoneläimiä ei nähty eikä edes lintujen ääniä kuulunut. Kahvit kuitenkin maistuivat hyvältä termarista(vaikka jätinkin mukit kotiin, onneksi termarissa on kuitenkin yksi mukana ja siitä vuoroon hörpättiin) ja omenapiirakka maistui. Valkmusan lenkki on sellainen alle kolme kilsaa, joten sen tallaa aika joutuisaan. Matkalla on lintutorni ja eväspaikka ja matkan varrella muutama maisemien katselu penkki ja sellaisella kahvitkin juotiin.  Jos joskus liikutte Kotkan tai Pyhtään suunnalla, kannattaa Valkmusassa kyllä käydä. Pitkospuutkin on vasta uusittu.

Mukavaa lauantai-iltaa!

Ystävänkirja Taavi (ja vähän muutakin)

Viimistä viedään.
TAAVI

Nimi: Taavi Ela Elastinen

Ikä; jotain neljän ja viiden kuukauden väliltä

Kansalaisuus:Eurooppalainen

Isä, äiti, sisarukset:En oikein muista. Kerrottiin, että mulla oli äiti, kun tulin löytöeläinkotiin ja 9 sisarusta. Mutta ei ole tietoa, minne ne joutui.

Karvanväri:Harmaa valkoinen mustilla raidoilla ja kuvioilla

Mistä pidän: Leikkimisestä

Mistä en pidä:Uudesta kaulapannasta

Lempiruoka: Kaikki mikä on laitettu Leevin kuppiin

Lempiväri:En osaa näitä vielä

Harrastukset;Painiminen, parcouring, juoksu, hyppiminen, kiipeily(mm. verhot on kivat kiivetä), pehmolelujen metsästys

Lempikouluaine:Mikä on koulu?

Isona minusta tulee; Sellanen kun Leevi on

Parhaat kaverit:Ihan paras on Leevi. Se on niiiin kiva.

Mottosi: Minkä pentuna oppii sen kollina taitaa.

Sellainen on Taavi ja paljon paljon muuta. Hassu, hupsu, ihana.



Sitten pikkuisen nelonta juttuja.
Olen saanut vähän selätettyä Snyni lähettämiä apuvälineitä. Aloin appiukolle tehdä synttärilahjaksi sormikkaita ja siinä apulaista käytin. Koska se osottautui niin hyväksi, hankin muutaman lisääkin.

Lempipuikkoni(ihanaakin ihanammat eebenpuiset, jollaisia en ole toisia löytänyt, vaikka olen kuinka yrittänyt löytää. Nuo ovat neloset, mutta olisi kiva löytää ohkaisemmatkin. Tuo materiaali on niin mukava neuloa, olen voittanut ne Lilan luomukset blogin arvonnasta. Lisäksi ne ovat mustat, joka helpottaa näköäni tunnistamaan silmukat)saivat omakseen puikonpitimet.

Myös silmukkamerkkejä olen käyttänyt ja kierroslaskurikin on ollut ahkerassa käytössä, mutta SALAISISTA syistä en voi tässä nyt enempää kertoa.


Lankoja värjäsin viikonloppuna punajuuren naateilla - ja kuorilla. Lankana 7 veljestä valkeaa, beigeä ja harmaata

Tain on alkujaan beige, vasemmalla harmaa ja oikealla valkoinen. Tykkään. Varsinkin harmaaseen tuli tosi kiva sävy, joka ei kylläkään saa ihan oikeutta tässä kuvassa.

Myös säilykepunajuuripurkki tyhjeni ja oli ihan pakko jatkaa kylmävärjäyskokeilua.
Aikaisemminhan kokeilin sipulilla. Siitä voit lukea täältä. Punajuuripurkissa lanka saa olla nyt viikon verran ja sitten tutkitaan mitä siitä tuli.

Mukavaa viikon jatkoa!

Ystävänkirja Leevi

Edellisessä postauksessa oli Nekun ystävänkirjan sivu, nyt on seuraavan vuoro:

LEEVIN SIVU

Nimi: Leevi

Ikä: 4 v

Kansalaisuus: eurooppalaiseksi sanovat

Isä, äiti, sisarukset: Äitin nimeä en muista. Minut ja veljeni annettiin sijaisperheeseen ihan pikkiriikkisinä, koska oma emo ei meitä hoitanut. Olen siis huostaanotettu. Sijaismamma oli ihan mukava, sellainen kaikenkirjava. Sisaruksia oli siis veli ja kaksi siskopuolta. Isästä ei ole hajuakaan.

Karvanväri: Valkoinen, punaisin ja ruskein kuvioin

Mistä pidän: Minä tykkään monesta asiasta, mutta ihan parasta on olla ihmisiskän sylissä. Ihan sama, onko sillä läppäri sylissä vai ei, minä oon siinä silti. Väittää ettei koneella olosta tuu mitään, mutta asiat tärkeysjärjestykseen....Ja aamuisin käyn iskän kanssa hakemassa lehden, se on mukavaa.

Mistä en pidä: Tämä on vaikea. No ainakaan ulkoilusta vesisateessa en tykkää.

Lempiruoka; Voi kaikki käy, kunhan sitä on riittävästi! No, raksuista en tykkää, mutta menettelee nekin paremman puutteessa.

Lempiväri: Tiiä nyt noista väreistä...

Harrastukset; No näitä riittää: omenapuissa kiipeily, muu kiipeily, leikkiminen, lintujen tarkkailu,
piiloleikit, käsityöt(jos niiksi lasketaan äiskän lankojen järjestely), puutarhahommat

Lempikouluaine; Onks makoilu joku aine?

Isona minusta tulee; Olen kyllä jo aika iso, painan 7 kiloa...

Parhaat kaverit: Nöpö oli mun kaveri, Taavi, Nekku(se on niinkun mun, mutta mä en sen..) ja Vili Kasperi kyliltä, ja ihmisystäviä mulla on paljon; naapurin mies kalastaa ja se on mun frendi, tosin niitten kissa ei, kaikki mukulat tässä ympärillä ja omat ihmiset tietty. Tykkään kaikista.

Vili-Kasperi

Mottosi; Ruokaa ei saa jättää hukattavaksi.


Sellainen oli Leevin sivu. Seuraavalla kerralla vuorossa vielä Taavi..

Ystävänkirja Nekku

Olemme ihaillen katselleet kun Tassulinnan Pepsi ja Max sekä Naukulan Sulo ovat täyttäneet ystävänkirjaa. Niinpä me päätettiin tehdä se myös. Koska kissoja on talossa kolme, teemme tämän vähitellen ja ikä järjestyksessä. Nekku siis aloittaa:

Nekun sivu

Nimi: Nekku

Ikä: 9 v.

Kansalaisuus:Eurooppalainen

Isä, äiti, sisarukset:

Tässä äitini Miisu, ja sisarukseni ja minä.(Olen tossa kuvassa kyllä tuolla alimmaisena)

 Isäni oli kulkijakissa Seppo, kuvaa ei nyt löytynyt, sellainenkin on kyllä olemassa.
Äitini oli myös vähän kulkijakissa, mutta kotiutui tähän taloon ja toi tullessaan minut ja viisi sisarustani vatsassaan. Sisarukseni ovat Paavo, Tikru, Sylvi, Rauha ja Gunilla

Tässä minä(vas) ja Gunilla päikkäreillä

Kun sisarukset lähti uusiin koteihin, sain äitin kokonaan itselleni...

Karvan väri: Ruskea mustilla raidoilla ja kuvioilla

Mistä pidän: Omista ihmisistäni, silakoista, kuivaraksuista, kissan nameista, auringosta, jogurtista, saunasta

Mistä en pidä: Vieraista, Leevistä, Taavista(se nyt vielä menettelee), imurista

Lempiruoka: Silakat, Mjau-ruuat, raksut

Lempiväri: Se on harmaa(niin kuin silakka)

Harrastukset: Luonnossa samoilu, lintujen tarkkailu, metsästys

Lempikouluaine: Mikä on koulu?

Isona minusta tulee: Hirveen isoa musta ei oo tullut...

Parhaat kaverit: Äitin ja isän kanssa tulin hyvin toimeen, mutta ne on jo menneet kissojen taivaaseen.
Nyt mun parhaat kaverit on omat ihmiset.

Mottoni: Koskaan ei voi olla liian varovainen


Tällainen on Nekun ystäväkirjan sivu. Seuraavassa jaksossa on Leevin vuoro.

Lupaamani arvonta!

Kuten aikaisemmin lupasin, laitetaan pystyyn arvonta blogini 4 vuotis synttäreiden ja Nekun paluun kunniaksi. Koska olen nyt kunnostautunut sisustajana( matot+kissa sävysävyyn...) on palkintona varta vasten hankkimani sisustuskirja. Kirjassa on paljon ihania ideoita, vaikkei varsinainen sisustaja olisikaan, saa siitä kivoja näpräämisidiksiä. Ihastuin siihen oitis
kun näin.

Arvonnan säännöt ovat tällä kertaa seuraavat:

1. Yhden arvan saa kommentoinnista tähän postaukseen.

2. Koska haluan muistaa lukijoitani, he saavat toisen arvan. Lukijaksi saa liittyä arvonnan aikana, mutta kuuntele omantuntosi ääntä: "Haluatko todella olla blogini lukija?" Ei kannata liittyä vain arvonnan takia.

3. Ja tällä kertaa saa arvan myös mainostamisesta. Voit käyttää yllä olevaa kuvaa.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 30.9.14. Onnea matkaan!

VAUHDIKASTA VIIKONLOPPUA!

Sny muisti haasteella

Nyt laittoi Sny mantelin purtavaksi. Paketissa oli siis manteleita, aivan ihana koiramäki kortti ja vanha Strepsils aski(mistä tiesitkin, että olen hulluna vanhoihin peltirasioihin?). Ja tietty aski ei ollut tyhjä, vaan siellä oli kauniita koruja, ei vaiskaan, kyllä tiesin ne silmukkamerkeiksi:)

Nekkukin tutki paketin sisällön oikein tarkkaan ja todettiin, että haasteesta puuttu jotakin, mutta me se siihen lisättiin...

Sitten itse haasteeseen, se kuului näin:
"Olet äitinä varmasti selvillä nuorten lahjatoiveista. Aihe koskettaa meistä varmaan jokaista SNYtä.

Tehtäväsi on laatia monipuolinen lista lahjatoiveista ja erityinen painotus on itsetehdyillä tuotteilla, joita Nuoret Miehet ja Nuoret Neidot arvostavat! Saat vapaasti konsultoida perillisiäsi ja oikeastaan Miehesikin mielipide lahjatoiveista on arvokasta, mitä Hän toivoo miehenä saavansa lahjaksi? 
Voit motivoida häntä kertomalla, että on monta naimatonta SNYtä, joille tieto olisi hyvin arvokas!"

No minä ryhdyin tietysti tuumasta toimeen ja tässä nyt sitä listaa. Täytyy tässä muistaa, että perheeni on aina kyllästetty neulotuin lahjoin, joten tämä ei ollut varmasti ihan hirmuisen vaikeaa heille. Minulle siitä oli se etu, että tiedän nyt heidän olleen tyytyväisiä saamiinsa lahjoihin.

1. Poika(Nuori Mies) 21v: -villasukkia tarvitsee aina ja kynsikkäät ovat olleet kätevät ja mieluisat. Niillä pystyy tekemään monenlaista ulkonakin, eikä nakit palele(suora lainaus)

2. Tyttö(Nuori Neito)19v: -lapaset ja villasukat on hyviä lahjoja, samoin huivit(mieluiten tuubi) ja sellainen vähän "roikkuva" pipo. Itsetehdyistä myös korut ovat kivoja.

3. Poika 15v: "Tää on helppo", Villasukat, sellaiset aika pitkävartiset, että lämmittää myös sääriä farkkujen alla, lapaset ja pipo. Niin ja itse voi tehdä myös karkkeja, ne on hyviä.

4. Mies: No villasukat nyt ainakin tulee mieleen, Sormikkaat on hyvät, lapasista en perusta.

5.(lisätty itsellisesti)Kissat; Itsetehdyt hiiret ovat hyviä, mielellään kiliseviä tai rapisevia. Naukulassa ja Pepsillä ja Maxilla nähtiin hieno juttu, siinä oli laatikkoon laitettu vessapaperirullia ja niissä oli piilossa nameja, Sellainen me tahdotaan.


Täman haasteen saa napata mukaan. Silloin saataisi paljon tietoa siitä, mitä voisi antaa lahjaksi eri-ikäisille. Toivottavasti tämä tyydytti armaan Snyni.

Tähän loppuun vielä kuva siitä, miten meillä on hieman suhteita lämmitetty. Vielä on ilmassa rumaa puhetta, mutta ilmapiiri on vanhan neidin ja nuoren herran välillä vähän parantunut.

Blogini täytti 10.9. neljä vuotta. Nekun paluun takia on myös aihetta juhlaan.
Olkaapa siis kuulolla, pian laitetaan arvonta pystyyn.

Hän on täällä tänään!

Empä olisi aamullakaan vielä uskonut, miten upea päivä tästä voisikaan tulla! Iltapäivällä naapuri soitti, että heidän pihalla on raidallinen kissa, mutta ei tule luokse vaikka hän kutsuu. Hyvä kun ennätin kengät jalkaani laittaa, kun ryntäsin naapuriin. Kissa oli luoksepääsemättömässä piikkipuskaassa, mutta kun kutsuin "Nekku" tuli se heti sieltä luokseni ja se oli Nekku! Voi tätä riemun päivää. Melkein säikytin kissan tiehensä kun olin niin innoissani. Kun minut oli halittu, kelpasi jo mennä kiehnäämään naapurinkin jalkoihin.

En ennättänyt kellekään kertoa mihin lähdin, mutta koko porukka oli ovella vastassa, kun tultiin takaisin. Olivat päätelleet, että jotain tavallisuudesta poikkeavaa on tekeillä kun puhelinsoitosta lähden karmit kaulassa menemään sanomatta mitään. Meillä on ollut kyllä juhlamieliala koko päivän ja keskipiste on ollut Nekku!

Päivän sankaritar on käyttänyt kehruukonettaan ahkerasti, mutta vähän on pitänyt myös sähistä, koska talossa on aivan hirmuisen pelottava otus.

No, Nekku nyt ei ole koskaan ottanut uusia tulokkaita riemulla vastaan, mutta kyllä se yhteiselo aina on sitten alkanut hiljalleen sujua. Nyt Nekku kyhnää isännän kyljessä sohvalla ja on niiin tyytyväisen näköinen. Reissussa se ei kyllä ole ollenkaan rähjääntynyt vaan on ihan kuin lähteissäänkin. Panta tosin on reissulle jäänyt. En tiedä. olisiko joku syöttänyt Nekkua, tai sitten on 

vain ollut hyvin myyriä tarjolla. Nekku vain hyrisee salaperäisesti, kun yritämme kysyä. Juttu ei kai valkene meille koskaan...
Tärkeintä kuitenkin on että neiti on taas kotona.

Ihan mahtavaa lauantaita teille kaikille ja kiitos tsemppaamisesta. Kiitos myös kissakuiskaajalle, joka näytti kuin näyttikin Nekulle tien kotiin:)

Syyskuun Snypaketti

Teemahan oli syyskuulle;Anna parillesi vinkki uuteen harrastukseen/työtapaan/työvälineeseen/kirja tai lanka kokeiltavaksi, koska syksy on oivallinen aika aloittaa jotakin uutta!

Oma parini oli tietoinen siitä, etten omista mitään erityisvälineitä/pieniä apulaisia neulontaan liittyen,
niinpä hän ystävällisesti poisti tämän ongelman.

Tässä ensin ihana kortti(taas ihana)

Tykkään tästäkin ihan mahdottomasti ja se tulee pääsemään seinälle, kunhan yläkertaan saan oman työnurkkauksen.

Sitten itse paketti;

Kaikkea tarpeellista ja aivan hurmaavan tuoksuinen appelsiinisaippua, jonka jo laitoin vessaan tuoksumaan.

Nyt kuitenkin tarvitsen vähän apua tämän paketin selättämiseen

Juu, tiedän, että nuo hauskat pipo ja sormikas ovat puikonpitimet ja seuraava paketti vasemmalta sisältää palmikkopuikot, joita kyllä olen kauheasti kaivannutkin. Sitten homma vaikeutuu; lyhyet puikot ja hakaneulan näköinen härpäke, oletan että sillä voi ottaa odottavat silmukat ilman että ne pääsevät jossakin vaiheessa karkaamaan, mutta mikäs tuo lankarullan näköinen pikku juttu on? Ja sitten nuo kalat, jotka suomennettuna suoraan ovat villakelat? Mitä niillä tehdään? Sain tehtäväkseni käyttää näitä myös ja siksi tarvitsen apua, jotta tiedän mihin. Ihan varmasti sitten lupaan hyödyntää näistä ihan jokaista jotenkin.

Kiitos mielettömästi SNY! En olisi varmaan hankkinut näitä itse, koska olen niin hemputin pihi. Jos selviän vain jotenkin ilman jotain, en sitä hanki. Usein moni työ valmistuisi varmaankin vaivattomammin, kun olisi kunnon välineet. Voi olla, että mieleni muuttuu, kun selätän tämän haasteen. Mielestäni tämä oli nerokas paketti!

Sitten vähän sisustus asiaa. Joka on lukenut yhtään blogiani, tietää, ettei täällä sisustuksesta juurikaan puhuta. En koe olevani mikään sisustaja, enemmänkin vain tavarat ovat. Meitä on täällä asumassa niin monta, että jokaisen mieltymykset ovat osa asumusta. Sanon aina, etten osaa sisustaa. Nyt olen kuullut olevani väärässä. Ystäväni sanoi, että olen aika sisustaja, nimittäin hänen mukaansa, meille on valittu uusi kissakin maton raitojen väreihin sopien. No, katsokaa itse

Niin, ja meillä on ollut verannan ikkunalla pikkukissoja iät ja ajat. Voihan olla, että nyt piti hankkia kissa, joka sopii niihin...

Oikein mukavaa viikonloppua!