Mustankissan tytär

perjantai 20. helmikuuta 2015

Flunssa tuli ...

Se sitten iski minuunkin -- flunssa. Meillä on töissä kaatunut yksi toisensa perään ja koko viikon onkin ollut kurja olo. Aamulla sitten päätin, että nyt riittää ja jään kotiin, jospa tästä sitten pääsisi viikonlopun aikana eroon.

Näistä se sairaan päivä koostuu: kaakaota(joka kuvaa ottaessa oli jo juotu), hyvästä kirjasta ja langoista, eikä omenakaan pahaa tee:)

Mutta todellinen päivän pelastus oli postilaatikossa. Törmäsin netin ihmeellisessä maailmassa aivan ihaniin kettulapasiin. Siellä oli myös linkki kauppaan, josta saa sekä langat että ohjeet >>klikkaa tästä<<

ja tarttuihan sieltä mukaan tietysti myös ohjeet ja langat kissalapasiin.

Minulla on nyt paljon kaikkea kesken, tuntuu että mitään ei valmistu ja nyt huutavat sitten nuo lapaset, että tartu puikkoihin ja tee meidät... saa nähdä huutavatko niin kovaa, että sukankutimet pitää laittaa välillä sivuun,,,,

Koittakaahan pysyä terveenä!

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Tikkaa ja sukkaa

Kerran talvessa hän vierailee näköjään meillä. Tämä oli nyt kolmas talvi peräkkäin. Hän käy vain kerran, sen jälkeen häntä ei näy. Liekö tämä jonkun reitin varrella? Niin ja lajiltaan hän on harmaapäätikka.

Yhdet sukatkin olen saanut valmiiksi. Nyt on menossa sellainen vaihe, että kaikkea alkaa syntyä, mutta mitään valmista ei oikein synny. Nämä ilottelusukat kuitenkin sain puikoilta.

Nalle taika, puikot 3,5. Lankaa meni 80 grammaa. Tämä on osa lankalaihista, eli kerä ostettu joskus alesta.
Sukat ovat kokoa 38 ja menivät koriin odottelemaan käyttäjäänsä.

Loppuun vielä kuva " kahdenkerroksenväestä", tämä on poikain uusi lempipaikka. Rappujen allahan on varaava takka, joten olo on kuin uunin pankolla:)

Mukavaa loppu viikkoa!

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Täydellinen linturetki

Vihdoinkin sattui tuo vapaapäivä ja hyvä ilma samalle päivälle ja pääsin viimeinkin pitkään suunnitellulle linturetkelle. Kotkassa Katariinan puistossa on tervaleppälehto, jossa on nähty pähkinänakkeleita. Ja tavoitteena olikin sitten sellainen saada kuviin. Tähysteltiin ja tähysteltiin, juotiin kahvit välillä ja taas tähysteltiin - ei muuta kuin talitiaisia, sinitiaisia, mustarastaita ja keltasirkkuja. Ei niissä todellakaan ole mitään vikaa, mutta niitä näen myös omalla pihalla.

Olimme jo kävelemässä autolle, kun nämä veijarit osuivat polunvarren ruokintapaikalta silmään.

Täydellinen päivä!

Pähkinänakkeli

Sitta europaea

Heimo: Nakkelit – Sittidae
Yleiskuvaus: Erikoisen näköinen puiden rungoilla kiipeilevä pikkulintu. Kiipeää yhtä hyvin pää ylös- kuin alaspäinkin. Yläpuoli sinertävän harmaa, alapuoli valkoinen. Musta ohut juova nokasta silmän yli niskaan. Pyrstön alapeitinhöyhenet valkeakärkisesti punaruskeat.
Koko: Pituus 12–14,5 cm, paino 17–28 g.
Pesä: Luonnon muovaamssa tai tikan tai tiaisen kovertamassa kolossa. Emot (useimmiten naaras) muuraavat pesäaukon saven, syljen ja muun tavaran seoksella itselleen sopivan kokoiseksi estäen rosvoilta pääsyn. Pesä vuorattu männynkuoren liuskoilla ja kuivilla lehdillä.
Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 6–8 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 13–18 vrk. Pesäpoikasaika 23–26 vrk.
Esiintyminen: Suomessa satunnainen pesijä. Pesimäkannaksi on arvioitu 0–20 paria. Suomessa tavataan sekä nimirotua, joka pesii Baltian maissa ja Etelä-Ruotsissa että itäistä rotua (S. e. asiatica) joka vaeltaa joinakin vuosina maahamme ja vaellusten jälkeen pesiikin harvalukuisena.
Muutto: Vaelluksia elo–lokakuussa. Jäävät usein talveksi ruokinnoille ja katoavat tavallisesti viimeistään huhtikuussa.
Ravinto: Selkärangattomat eläimet, siemenet, pähkinät, terhot. Vierailee myös lintulaudoilla.
Ääni: Pistävän terävä ”psii”, hiljainen ”psit psit psrit psrrt”, myös maiskuttavia ääniä.

Pähkinänakkeli on Suomessa heimonsa ja sukunsa ainoa edustajalaji. Se on lyhytpyrstöinen ja tanakka lintu, joka kiipeilee vaivattomasti puiden rungoilla ja oksilla yhtä hyvin pää ylös- kuin alaspäinkin. Pähkinänakkelin yläpuoli on sinertävän harmaa ja alapuoli valkoinen. Nokasta niskaan kulkee silmän yli ohut musta juova. Pyrstön alapeitinhöyhenet ovat valkeakärkisesti punaruskeat. Nimirodun yksilöillä kupeilla on enemmän punaruskeaa. Itäisen rodun pähkinänakkelilla on otsassa ja silmäjuovan päällä valkoista. Pähkinänakkelin koivet ovat ruskeankeltaiset, nokka on harmaanmusta ja silmän värikalvo tummanruskea.

(http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/pahkinanakkeli)

Olipa mahtava ulkoiluretki! Mukavaa sunnuntaita!

lauantai 14. helmikuuta 2015

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ TEILLE IHANAISET!!

lauantai 7. helmikuuta 2015

Arvottu on!

Kirjanmerkkiarpajaisiin osallistui 16 henkilöä, joka on kai arpajaisteni pienin arpamäärä, mutta sittenhän oli suurempi mahdollisuus myös voittaa. Laskin myös kirjanmerkkien saamat äänet ja voittaja kolmikko oli :
eniten ääniä saanut nro:3 Satutyttö joka sai 7 ääntä
toiseksi tuli nro:5 Rennosti suklaan kera kuudella äänellä
ja kolmanneksi nro: 9 Lomalukemista neljällä äänellä.
Pisteittä ei jäänyt yksikään joten makuja on moneksi.

Riitaa ei voittajien kesken tullut sillä molemmilla oli eri suosikki. Mutta sitten voittajiin:
pärinää..... ensimmäinen arpa nousi ja siinä luki MINNA JA MYRSKY! Onnea!
Teille lähtee

valitsemanne Satutyttö.

Sitten päristellään taas.... toisessa arvassa luki PEPSI JA MAX! Onnea!
Ja teille matkustaa

tämä kokkaamiseen innostunut Lue välillä.

Paketteihin tulee mukaan jotakin muutakin, mutta se olkoon yllätys. Yritän saada voitot liikkeelle ensi viikon aikana.

No joo, eihän me maltettu jättää ihan tähän, kun kirjanmerkkejäkin on niin monta. Nostin vielä kaksi arpaa ja ne menivät PÄIVIKILLE ja MEHTÄNEMÄNNÄLLE. Päivikille lähtee

Tyttö ja lelukoira ja
Mehtänemännälle hänen toisena vaihtoentonaan ollut

Rennosti suklaan kera.

Laittakaahan osoitetietoja sähköpostiin mustankissantytar@luukku.com, niin saan postia matkaan.

Kaikille oikein mukavaa viikonloppua ja pitäkää itsenne lämpiminä!