Loput joulukalenterin luukut

Vielä muutama joulukalenterin luukku pajastamatta teille, täällähän niistä on jo ehditty iloita pidempään:)

Luukusta 21. tuli lisää saippuaa. Tällä kertaa tuli aivan ihanan tuoksuinen maustesaippua.

 Juuri passeli joulun tuoksu levisi vessaan, kun saippua pääsi köllöttelemään Vanhan saunan saippuakisun syliin.( Tilasin juuri pari kisua lisää, mutta niistä myöhemmin...)

Luukusta 22. tuli kaunista, pehmoista lankaa, joka päätynee sukiksi jossain vaiheessa.

Luukku 23. toi pienen, kauniin punaisen sydämen koristeeksi kuuseen. Se olikin juuri omiaan tämän vuoden kuuseemme, joka on pöytämallia<3

Entäpä sitten tämä luukku 24.? Voi jestas, se toi iloa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;
sääpäiväkirja! Tämä onkin hyvä. Minulla on tapana näitä säitä merkkailla seinäkalenteriin, mutta eihän sitä sitten seuraavana vuonna mistään enää löydä. Nytpä saan merkata säät ihan oikeasti talteen ja nauttia muumeista siinä sivussa:)

Kiitos sinulle vielä kerran Minna. Olit todella ajatuksella koonnut tämän ihanan kalenterin. Ja kiitos myös Amrialle Näppituntuma blogiin.

Muistakaa säilyttää leikkimieli myös joulun jälkeen<3

                                               

Palailen varmasti joulun pyhien aikana päivittämään joulukalenterin loput luukut ja paljastamaan kuka oli syksyn Snyni. Toivotan kaikille oikein Ihanaa ja Rauhallista Joulua!

Joulukalenterin luukut 17. -20.

Niin se joulu vain lähestyy. Paljon on vielä puuhaa, mutta jotain on tehtykin. Sukkia olen neulonut, kakkuja leiponut, siivoillut ja askarrellut. Pari valolaatikkoa on tehty, mutta toinen on vielä kuivumassa, joten niistä kuvaa myöhemmin.

Eilen intouduin kokeilemaan Pullahiiren mehukarkkeja. Helppoja kuin mitkä ja mikä parasta, tarpeet löytyivät kaapista.

Käytin omenamehua, jota keittelin omista ompuista kesällä. Sinisiin laitoin elintarvikeväriä, keltaiset ovat luonnollisesti omenamehun värisiä. Muotteina minulla oli silikoniset suklaamuotit. En tiedä, olinko liian hidas irrottamisen kanssa, kun odotin tähän aamuun, vai mistä kiikasti, mutta irrottaminen ei ollut ihan helppoa. Veitsellä avitin. Mutta ihan kivoja näistä tuli. Tässä vielä suora linkki mehumakeisiin. Tänään näkyi Pullahiiren joulukalenterissa olevan tarjolla paahdettuja pähkinöitä. Kannattaa käydä ehdottomasti katsomassa hänen mainioita ohjeitaan, jos ne eivät ole entuudestaan tuttuja. Kivoja, nopeita lahjavinkkejä, vielä ehtii.

Viime viikolla innostuin kokeilemaan soodataikinaa. Siihen löytyy ohje mm.täältä. Tosi kiva taikina käsitellä ja siihenkin löytyy helposti aineet kotoa.

Taikinaan painoin ensin kuvioita grapponia lautasella, yhdellä sydänkuvioisella lasilla ja kissojen tassuilla. Sitten otin muotilla pipareita, tein reiät ja annoin kuivua. Laitan ne tänä vuonna kuuseen koristeeksi. Kissojen tassupipareihin laitoin vähän kynsilakkaa korostamaan tassunkuvia ja painoin meisteillä vielä nimet, jotta muistaa mikä kenellekin kuuluu.

Jokos te olette näpertäneet joulua kotiin?

Niin ja sitten kalenterin luukkuihin. Vaikka ja mitä niistä on taas paljastunut.

Luukusta 17. tuli kissannameja. Näitä meillä ei ole aikaisemmin ollutkaan, mutta olivat todella suosittuja. Tai ovat vieläkin, eihän kaikkia toki ole vielä syöty.

Luukku 18. taas toi namia minulle. 

Luukku 18. lienee viittaus tähän?

Luukusta 19. tuli aivan ihana vanilja-kookossaippua. Todella kauniisti pakattukin- ehkä parini itse tekemä?

Luukku 20. olikin iso ja painava. Sieltä paljastui Kaari Utrion kirja Tuulihaukka. Parini oli nerokkaasti laittanut kesken jääneen aakkoshaasteeni seuraavan puuttuvan palasen kehiin:) 

Ette ehkä usko tätä, mutta juuri vähän aikaa sitten, kun muutin blogini ulkonäköä hiukan, ajattelin, että kirjahaaste pitäisi viedä loppuun. No, tässä on siihen alku. Aika haaste aloittaa näin paksu kirja, mutta voihan tuo olla vähän vaihtelua tähän alituiseen opiskelukirjojen kahlaamiseen. Ja jos kirja on hyvä, sehän vie mennessään, eikä siinä sitten muuta tarvitakaan...

Kiitos Minna. Kekseliästä:)

Jahas, taidan nyt aloittaa kauppalapun laatimisen, jotta muistan kaupasta kaiken tarvitsemani vielä.
Oikein mukavia jouluviikon päiviä teille!

Joulukalenterin luukut 11.-16.

Joulukalenterin luukuista on taas paljastunut mitä hauskempia juttuja.

11. luukku toi merisuolasaippuan

12. luukku paljasti kauniita sydän tuikkuja

13. päivä oli Lucian päivä, ja luukusta tuli aivan herkkuja konvehteja.

Oliko luukussa 14. saunavihta? No ei, vaan kivaa kissoille

Ja paljon hauskuutta on ollutkin tuosta "tintti-huiskusta", kuten sen nimesimme. Kekseliästä Minna, kiitos:)

Luukusta 15. tuli kaunista lankaa. Aivan ihanaa! Mitähän tästä tekisi?
Tein myös soodapipareita ja vähän vahingossa tulin keksineeksi, että niihin voisi painaa tassuja. Osaan siis teimme tassuja ja osaan painelin grapponialla ja jollakin sydänkuviollisella lasilla kuvioita. Kivoja tuli ja kisujen tassut tuli ikuistettua. Vähän lakkasin kynsilakalla tassukuvioita, jotta erottuvat paremmin.

Ja tänään luukusta 16. tuli kivoja kuvio klemmareita. Anteeksi huono kuva, kännykällä otin ja näköjään aamutuimaan pääsi heilahtamaan.

Tänään on 25 vuotta siitä, kun mentiin mieheni kanssa kihloihin. Kesällä sitten tulee saman verran siitä kun avioiduttiin. Sen verran juhlistettiin, että leivoskahvit juotiin<3

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Tonttu muutti purkkilamppuun

Kuva lisätty 13,12.16. Ollut blogissa jouluna 2013.

Aikaisempina vuosina minulla on ollut tonttu lumisessa maisemassa ikkunan välissä, mutta nyt kun sain miehen tekemään minulle "Strömsö"-hyllyt ikkunoille keittiöön, tonttu muutti lamppupurkkiin tai purkkilamppuun, miten vain. Kauris ja kaikki sienet eivät mahtuneet mukaan, joten ne ovat nyt sitten ikkunalaudalla.

Hyviä kuvia ei tahdo saada nyt kyllä millään otettua, valoa on vain kerta kaikkiaan liian vähän.

Mutta ehkä näistä nyt jonkun käsityksen saa.

Tässä vielä kuva toiselta ikkunalta keittiöstä.

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille, muistakaa vältellä joulustressiä. Alla vähän mallia:)

Joulukuun Sny-paketti

Aloitetaan vaikka kauniilla kortilla, jossa Snyni ei paljastanut itseään. Hän oli sen sijaan kirjoittanut kirjekuoren päälle, että se pitää sisällään paljastuksen, ja voin avata sen myöhemmin, jos en vielä halua tietää. Mietin kyllä vähän aikaa, sillä kutkuttavaa olisi ollut avata kuori heti. Päätin kuitenkin, että avaan joululahjan ja kuoren vasta jouluna, joten jännitystä riittää vielä:)

Mahtava paketti oli taattua Sny-laatua. Kotivinkkilehti, jossa ohje mm. myssyyn, mainitsemani joulupaketti, tulitikkuja, itsetehty kiva kissa-purkki, tai pikemminkin mustakissapurkki;), kierrosmittareita 2 kpl(tosi hyvä, sillä nämä on mulla aina jossain kässäpussukassa varmassa jemmassa...), silmukkamerkkejä, tulppaanisakset, ihania lankoja, joissa taas yhdessä mustakissa;), joulunpunaiset ohuet sukkapuikot(juuri ohkaisista olikin pulaa),kaunis purkki, jossa joulunamuja ja kissoille leluja.

 Leevi jo tottumaansa tapaan, nappasi laatikon heti itselleen.

Taavin katse taas kiinnittyi paketin sisältöön...

"Mitähän tässä kuule on? Tuoksuu mielenkiintoiselta. Ai et avaa vielä?"

"Mikäs toi pussi sitten on?"

"Voiks tän avata heti? Tää on meille!"

"Avataan, tää tuoksuu ihan meidän omalle!"

Täytyihän se avata. Ja siitä se riemu repesi. Anteeksi huonot kuvat, mutta vauhtia ja tilanteita on vaikea kuvata hyvin.

"Tää hiiri meinas heti karata, mutta onneks sain hännästä kiinni!"

"Mikäs kuule toi kilisevä on?"

Ja sen kilisevän kanssa katos Taavi jonnekin muualle, jossain vaan kilisee...
Näin sai hiiren siis Leevi, joka laatikossaan sen kanssa riehui aikansa.

Kunnes tuli uni...

Snylleni tosi suuri kiitos tästä kierroksesta jo tässä vaiheessa, vaikken vielä tiedäkkään, kuka olet. Olet todella onnistunut pitämään "punaisen langan" koko kierroksen ajan, kissat ovat olleet mukana tavalla tai toisella. Hyvin olet tiennyt mistä pidän ja kivaa on ollut. Ja tietysti kiitos kuuluu myös Heidille, joka jaksaa pyörittää tätä leikkiä<3 Tätä jään kaipaamaan:)

Kaikille oikein mukavaa sunnuntaita ja kolmatta adventtia! Nauttikaa ja tehkää jouluntaikoja:)