maanantai 12. elokuuta 2013

Vielä kesäkissoista


Meidän Miisu oli luultavasti juuri tuollainen maalaistalosta mökille lasten lemmikiksi hankittu kaunis musta ihanuus. Se ilmestyi pihallemme talvella kovilla pakkasilla, eikä ollut mikään arkalainen, vaikka laiha olikin. Se viihtyi erityisen hyvin lasten kanssa ja aina kun lapset menivät pihalle, se ilmestyi. Ensin ajattelimme, että se on jonkun oma ja laitoimme ilmoituksia ja yritin kysellä, tiesikö kukaan kissasta mitään, saati omistajasta. Saimme kuulla vain, että läheisellä tilalla oli ollut kissalla viisi mustaa pentua edellisenä kesänä, mutta kukaan ei tuntunut tietävän niiden kohtalosta. Miisu oli kuitenkin sydänten murskaaja, enkä voi ymmärtää, miten kukaan hylkäsi niin kilttiä kissaa. Ikinä se ei kynsinyt, saati purrut, ei silloinkaan kun siihen sattui. Miisu oli kissojen aatelia, eikä ansainnut saamaansa kohtaloa. Se otti meidät omakseen, ja ennen kuin ehdimme leikkauttaa sitä, se antoi meille vielä iloksi kuusi pentuakin. Etsimme niille kaikille hyvät kodit, ja Nekkuhan asuu meillä edelleen. Nämä pennut olisivat saattaneet syntyä villeiksi jonnekin navetan alle ja palella sitten seuraavana talvena ja ehkä kuoliaaksi saakka. 



Saimme pitää Miisumme vain puolitoista vuotta, mutta se jätti meihin lähtemättömän tassun jäljen.
Miisu katosi. Puolitoista viikkoa etsimme sitä pitkin teiden vieriä, huutelimme ja haimme löytöeläintaloista.
Ehdin jo totutella ajatukseen, että ehkä kulkija oli jatkanut matkaansa. Sitten melkein kaksi viikkoa myöhemmin se oli aamulla rappusilla. Voi sitä riemua! Mutta se oli ennen aikaista: Miisua oli ammuttu jalkaan, ja luu törrötti tosi pahasti ulos jalasta. Miisu oli tosi sairas, ja eläinlääkäri sanoi sen luultavasti parannelleen jalkaansa tuon pari viikkoa, ennen kuin se pääsi raahaamaan itsensä kotiin. Haava oli vanha ja jalka ei olisi tullut enää kuntoon. Eläinlääkäri olisi kokeillut amputitaatiota, mutta onnistuminen olisi ollut epävarmaa ja Miisu olisi pitänyt kahlita paranemisen ajaksi, luultavaksi pariksi kuukaudeksi. Emme halunneet sille sellaista kärsimystä, emmekä rajoittaa sen vapautta, johon se oli tottunut jo ennen meille tuloa, niin teimme vaikean päätöksen ja päästimme Miisun menemään vihreämmille metsästysmaille, joilla ei ole metsästäviä ihmisiä. En halua syyttää ketään metsästäjää, sillä yleensä he ovat vastuuntuntoisia.
Tein rikosilmoituksen, koska eläin oli jätetty kärsimään. Silloin oli kyyhkyjen metsästämisen aika, ja kiertoteitä tuli korviin, että mitä luultavammin nuoret metsämiehet olivat pitäneet lystiä, voitteko kuvitella? Poliisi ei ollut tästä tiedosta kovinkaan kiinnostunut ja asia jäi silleen.

Mutta jos ne ihmiset, jotka alunperin Miisun olivat ottaneet vastuulleen, olisivat jättäneet sen ottamatta, kuka sen kohtaloa sittenkään tietäisi. Toivon vain, että ihmiset miettisivät motiivejaan ottaa eläimiä, itsekkyys ei pelkästään riitä syyksi. Pitää miettiä, onko valmis sitoutumaan eläimeen kymmeniksi vuosiksi. Kissa elää kauemmin kuin kuukauden tai kolmen kesäloman ja se ei pärjää yksin.

No, mitäpä minä tätä teille saarnaan, tiedän, että on erittäin epätodennäköistä, että vastuuttomat lukevat tätä blogia, mutta kannanottona voitte ottaa jomman kumman alla olevista kuvista omaan blogiinne.
Ja kiitos kun sain vuodattaa, tänään tuntui vain tältä.





lauantai 10. elokuuta 2013

''''''''''''''''huhuuu!!!!

Vieläköhän meillä on yhtään seuraajaa? Ollaan oltu ihan laiskoina koko kesä ja nytkin viimeisin voimin tässä kuumuudessa ryömittiin tähän koneelle. Lupaamme yrittää, siis yrittää, parantaa tapojamme- nyt on ollut liikkeellä niin herkullisia haasteita, että meidät kolostamme ajoivat - Naukulassa näitä on näkynyt.
Eli ekana oli nenä haaste ja siihen täältä vastataan näillä nassuilla

Komeita, eikös vaan. Lisäksi aina kun kommentoin teidän blogeihinne, osallistuu tämä näkyvä nenu haasteeseen, eli Nöpö
joka on profiilikuvanani.

Myös viikset ovat välkkyneet blogeissa haastettuna, ja tässä meidän vetomme siihen.

Leevillä on hiukan hetoiset ja Nekun viiksiä on huono kuvata, kun tuppaavat aina kuvat olemaan niin pimeitä, mutta tässä ne sojottavat varsin kunnioitettavasti. Tähän liittyy myös kesäkissojen pitämisen vastustaminen. Ei uskoisi, että tänä päivänä enää on niin tyhmää ihmistä, joka siihen ryhtyy, mutta ikävä kyllä täällä kesämökkien läheisyydessä syksyn tullen aina ilmaantuu kissoja, jotka luultavasti ovat juuri näitä raukkoja, eräskin on toimitettu eläinsuojeluun...Kumpa saisi immeisille järkeä päähän!

Leevi halusi tähän loppuun heittää oman haasteensa, repikää siitä!
"Varokoon se, joka aikoo kesäkissoja pitää!!"
Onko se sitten kieli vai hampaat, mene ja tiedä...mutta haastetta kuvaukseen.

Ja me todella yritämme nyt alkaa päivittää tätä sivua ja myös  Mirrinminttua ja kissanhäntiä, joka on sekin ollut heitteillä.

Kaikille ihan super ihanaa viikonloppua!!!









maanantai 8. heinäkuuta 2013

Olin jo kokonaan unohtanut 10 kuvaa kesään haasteen. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan, joten tässä tulee kollaasini. Lähdin tähän mukaan tapani mukaan vähän myöhässä, joten kuvat on aina otettu 20.-22. kutakin kuuta, mutta suunnilleen samoihin aikoihin kuukaudesta- näkymä avautuu meidän verannan ikkunasta. Tämä oli mielestäni mahdottoman mukava haaste ja tähän on mukava palata joskus, kun tulee puhetta siitä, tuliko lumi mihin aikaan ja milloin se lähti tms.

"Tammikuu alkaa vuoden ja helmikuu on lyhykäisin. Maalis- ja huhtikuu tulevat valoa tuoden,
touko- ja kesäkuu tuovat kukkiakin.
Heinä-, elo- ja syyskuu ovat kaikki niin armaita, mutta
lokakuu ja marraskuu ja joulukuu ihan harmaita"
<<Elsa Beskow kirjassa Vuosisatu>>


Syyskuun lopussa näytti tältä

Lokakuu
Marraskuu

Joulukuussa nähtiin aurinkoa

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu
                                                Oikein mukavia heinäkuun päiviä kaikille!

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Vihdoin jotain valmistakin!

 Sain viimein valmiiksi paritkin sukat. Nämä sydämmelliset aloitin joskun keväällä ja sitten ne lepäilivät puolitoista valmiina pussissa. Nyt päätin saattaa ne loppuun ja tänään aamulla päättelin. Ne ovat aloeveera Nallea ja siksipä juuri ihanaiset unisukat itselleni:)
 Raidalliset ovat Novitan Nostalgiaa ja turkoosia 7-veikkaa. Näitä tein jääkiekon mm-kisoja katsellessa, mutta nekin jäivät silloin kesken ja nyt tein valmiiksi.

Ekaa kertaa tein tällaisen ruudutetun vahvistetun kantapään ja sen se on näköinenkin. Vaikka koitin millä muistisäännöillä, meinasi mennä koko ajan kerrokset sekaisin. Siinä ne nyt kuitenkin ovat ja lähtevät sitten aikanaan jonkun varpaita lämmittämään. Koko on sellainen 43-44.
Tänään on nautittu oikein ihanasta säästä ja koska lempparini, pionit, kukkivat aivan ihanasti, piti sitä ihanuutta saada hieman myös sisälle.
OIKEIN SULOISTA SUNNUNTAITA KAIKILLE!

perjantai 21. kesäkuuta 2013

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Lomalla

Lomailen tässä nyt pari viikkoa ja säät ovat olleet sen mukaisia. Tosin en ole antanut sen häiritä, vaan vaihtoehtoista puuhaa on tullut keksittyä- sade ei esimerkiksi haittaa kirppistelyä, jota onkin tullut harrastettua viime aikoina vähemmän. Korjasin tilannetta sunnuntaina...


Nämä kauniit viinilasit ostin vitosella 4 kpl.

Vasemmalla olevista Iittalan laseista maksoin reilun 10€.

Tytär osti itselleen nämä purkit a'0,20€ kpl ja Nalle Puh kirjan 3 €-

Tämä enkeli soitteli minulle torvellaan ja lähti mukaan myös.

Kauniita käsin virkattuja pitsejä en voi vastustaa.

Suloinen vanha Karhulan lasin valmistama kermapullo 60-luvulta lähti 2€:lla, pikkulasit eurolla.
Niistä voi sitten ottaa kermaryypyn;)

Pikku pullossa oli korkkikin tallella.
Lisäksi ostin vielä kaksi kristallista viinilasia kahdella eurolla, mutta huomasin juuri, että ne kerkesivät kaappiin ennen kuvausta. Oli kiva shoppailureissu pitkästä aikaa, ja sain "uusittua" lasistoa mukavasti.

Muuten sadepäiviä on vietetty ystävien kanssa ja lukien. Siis laadukasta aikaa kaikki tyynni. Mirrinmintun puolelta voi käydä katsomassa, missä tänään aamulla kävin...


Kuten kuvasta päätellä voi, ei ollut ihan mahdottoman hyvä kirja....

Mukavaa päivää tänne poikkeaville!

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Arvottu on!

Anteeksi vain että arvonnan voittajan julkaiseminen on kestänyt näin luvattoman kauan, mutta poden jonkinlaista nettiähkyä, enkä oikein millään saa itseäni tähän koneelle. Taitaa olla syy kesässä ja siinä, että on niin paljon kaikkea puuhaa.


Arvonnan "järjestäjäkin" on ottanut varsin rennosti, eikä ollut yhtään innostunut arvonnan onnettareksi, joten kuopukseni toimi onnettarena. Voittajaksi nousi tällä kertaa koira, mutta tällä koiralla on parhaana kaverinaan kissa nimeltä Junnu, joten kissamaisen arvonnan voittajaksi RITU on siis omiaan. Ritu on aivan ihanan lutuinen Suomen ajokoira ja sen ja Junnun seikkailuista voi käydä lukemassa täältä, Laitahan Tansku osoitetta mustankissantytar@luukku.com osoitteeseen, niin saan Ritulle pakettia postiin - ja eiköhän Junnullekin jotain mukaan lähde:)


Tein työkaverin tyttärelle pyynnöstä ylioppilaskortin ja tällainen siitä tuli
Kuva ei ole mitä parhain, mutta saa siitä jonkinlaisen käsityksen.


Niin ja vielä mahtuisi kaksi mukaan Hyvä kiertoon -haasteeseen. Eli lähetän kahdelle  tähän postaukseen ilmottautuneelle jotakin itse tekemääni. Aika näyttää sitten mitä se on. Osallistuneet saavat pakettinsa viimeistään joulukuussa, mutta luulisin kyllä että jo aikaisemin postipoika tuo jotakin... Ja nämä ilmottautuneet sitoutuvat sitten laittamaan itse liikkeelle jotakin itse tekemäänsä, kun ovat ensin saaneet minun pakettini.
Siis kommentti tähän postaukseen ja sitten osoitetiedot sähköpostilla, jos ei minulla niitä ole ennestään.
Sude on jo mukana, mutta olisi mukava löytää vielä ne kaksi..

Lähtekää rohkeasti mukaan, ei tämä vaadi välttämättä kutomista tai ompelemista, tuunaukset tai askartelut käyvät ihan yhtä hyvin. Kunhan haastaa itsensä jotakin tekemään.

Vielä olisi pari päivää töitä ja sitten alkaa parin viikon loma. Ihan mukava ajatus...
Mukavaa viikonloppua ja älkäähän unohtako minua, vaikka nyt kesällä täällä harvakseltaan poikkeankin...
Tällä pikkuvarpusella ei ole lomasta tietoakaan, sillä on pesä meidän talonpäädyssä täynnä nälkäisiä suita. Tämän kuvan otti tyttäreni ja ikuisti samalla omenapuiden kaunista kukintaa.