lauantai 28. syyskuuta 2013

Mökkeilyä

Viime viikonloppuna oltiin mökillä ja - no kuvat kertokoon tarinaa....















Mukavaa lauantai-iltaa!

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Arvonta suoritettu!

 Ensin tietenkin virallinen valvoja pesi varpaansa, ollakseen kaikin puolin freesinä tehtäväänsä.....

 Sitten yritettiin ainakin herätellä toinen virallinen valvoja mukaan hommaan...
 Ja loppujen lopuksi kumpaakaan ei ollut mailla eikä halmeilla, kun arvonta aloitettiin. Mutta koska mieheni on läpeensä rehellinen äijä, hän sai toimia onnettarena.

Ja rumpujen pärinää..... Voittaja kommentoi keittiöpuuhiaan näin;
"Minäkin ajattelin heti että lempipuuhaani on syöminen =) Kaikkia muita keittiötöitä inhoan yli kaiken. Kahdella arvalla mukana kuitenkin :)" 
Ja tämän kommentin jätti hän, jonka nimen olemme nähneet aika usein voittajien joukossa arvonnoissa ---
ONNEA SUDE!

Mutta, koska Mustankissan tytär-blogin lisäksi heinäkuussa vietti 8 vuotissynttäreitään myös mustankissantytär Nekku, päätimme arpoa myös toisen palkinnon. Sitä ei ole tässä nyt esitellä, mutta jokin ylläri pylläri lähtee myös HEZKUlle! Onnea! Laitahan minulle sähköpostilla osoitteesi, niin saadaan jotain kivaa postiin. Henzkun lempipuuhaa keittiössä on ruoanlaitto.

Ja näiden arpajaisten kunniaksi nostamme kaakaomaljan kaikille osallistujille Pepiltä voittamastani Pipistä!
Kauniin annoksen sekä kuvan loi Kultakutri.

Kaikille osallistujille kiitos ja kaikille oikein mukavaa loppu viikkoa!

perjantai 13. syyskuuta 2013

5+5

Sain joku aika sitten Seijastiinalta tälläisen haasteen jossa kerrotaan kesästä 5 parasta ja 5 ikävää asiaa.
Koska nyt tässä niistämisen välissä on hyvin aikaa, koetan nyt parhaani mukaan vastailla tähän.


Olkoon ykkösenä se, kun kaikki alkaa kukkia ja tulee oikeasti se kesä! Tänä vuonna se olikin ihan mahtava aloitus.

 Kakkosena tulee juhannus, koska silloin sain esikoiseni takaisin valtiolta - eli palasi kotiin armeijasta kersanttina.

Kolmantena tulee kesäloma, mikäs sen nyt voittaisi?


Neljäntenä ovat kesäapulaiseni, jotka aina hyörivät kesäisin jaloissa pihalla. No näissä kuvissa ottavat vähän rauhallisemmin lämmöstä johtuen.


Ja viidentenä sitten sadonkorjuu. Se kuuluu kesään ja tuottaa suurta iloa.


Sitten se vaikeampi osuus.. Mitä ikävää oli tässä kesässä?

No ehkä  ainakin yksi asia liittyy tulevaan moottoritiehen. Tai pikemminkin siltaan, joka sen ylittää ja tuo meille ja lapsillemme turvallisen koulutien ja helpottaa kaikkien kulkemista kylälle turvallisesti. Siitä on noussut kauhea haloo yhden ihmisen taholta, ja hän on alkanut vastustaa siltaa, joka valmistuu ensi viikolla. Tästä keskustelusta on moni pahoittanut mielensä ja se on ikävää.


Ehkä yksi asia on se, että esikoinen ei ole vielä saanut töitä, vaikka hakee koko ajan.

Ja tietysti veljeni uurnanlasku oli ikävä päivä. Mutta suurin suru oli jo talvella. Tosin hän oli minulle sen verran tärkeä henkilö, ettei siitä surusta ihan kokonaan koskaan pääse.

Ehkä olen nyt sitten tosi tylsä, mutta ikäviä asioita en keksi enempää.

Haasteen laitan eteenpäin seuraaville blogeille. Jos olette jo vastanneet tai ei muuten innosta, ei haittaa, mutta tämä lähtee nyt:
-Ruusukumpuun
-Eteville emännille
-Hyppyselliseen fantasiaa
-Koitoisaan arkeen
-Jotain Sinistä

Näihin nyt tällä kertaa. Nyt lähden keittämään uuden satsin teetä ja hakemaan lisää nenäliinoja.

Vielä on aikaa osallistua arvontaan. Siihen pääset sivupalkista....


keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Se tuli taas....

Flussan karkoitukseen; villasukat, teetä kauniista mukista(jollaisia muuten voitin vasta kaksin kappalein Pepin blogista), runoja ja romaani...
...siis flunssa! Nenä on ollut tukkoinen jo viikon verran, mutta jotenkin ajattelin sen liittyvän ulkonapuuhailuun, koska heinien pöllyttäminen monesti tukkoisuutta aiheuttaa. Olen kyllä miettinyt, miksi olen ollut niin kauhean väsynyt, mutta laittanut senkin pimenevien aamujen syyksi. No, eilen sitten pönttö lähdin töihin, vaikka oli vähän outo olo. Koska kuljen kimppakyydillä ja kulkuyhteydet muuten ovat aivan olemattomat ja matkaa sellaiset 60 kilsaa suuntaansa, kaduin tuota lähtöä koko päivän. Pää oli täynnänsä räkää ja kyllä sitä riitti uloskin tulemaan, ajatus oli sumea ja hävetti pärskiä asiakkaiden edessä, mutta ei voinut muuta. Jotenkin se päivä kului ja jäljestäpäin sitten selviää, miten paljon sutta sain aikaan, mutta tänään olin viisaampi ja jäin kotiin niistämään. Illalla nousi lämpöäkin.
Kotona on muuten kamala olla, kun ei jaksa tehdä mitään. Kaikki tekemättömät hommat silmissä, eikä voi kun katsoa. Onneksi kävin alkuviikolla kirjastossa ja lukemista riittää. Osallistuin joku aika sitten kirjastossa haasteeseen, jossa luetaan kirjoja aakkoset läpi kirjailijoilta, joita ei aikaisemmin ole lukenut. On muuten tosi vaikeaa valita kirjaa pelkän kirjailijan sukunimen alkukirjaimen perusteella! Joitain roskia olen käteeni saanut, mutta myös sellaisia, että voisi lukea enemmänkin. Se on tässä haastessa hyvää, että tulee juurikin löydettyä niitä kirjailijoita, joilta ei muuten olisi koskaan lukenut mitään. Yritän saada tästä haasteesta jonkinlaisen koosteen blogin sivupalkkiin. Ans kattoo, kuis se sitte onnistuu.

Tällä erää en jaksa tässä kauempaa olla, mutta palataan!

Eikä tietenkään pidä unohtaa varpaitten lämmittäjää nro 1!

perjantai 6. syyskuuta 2013

Vapaata ja synttäreitä..


Olen tänään viettänyt vapaapäivää - siis töistä- muuten ollut kyllä varsin ahkerana. Huomenna kun on kuopuksen 14 vuotis synttärit, niin päivä on mennyt siivoillessa ja leipoessa. Ehdittiin me Nekun kanssa myös ulkohommiin. Kuvat on vähän heilahtaneita, mutta kun meillä oli vauhti päällä...




"Mistä näitä omenoita oikein tulee?"
 Sain myös valmiiksi huivin, jota olen jokusen aikaa virkkaillut. Lankana on Kelo, jota löytyi taannoin alekorista. Mukaanhan se oli pakko ottaa ja tämmöinen niistä syntyi. Virkkasin ensin ruudukon ja sitten pujottelin ketjusilmukkanauhoja väleihin ja vielä hapsut ja eikun syksyn tuulet tuivertamaan, mun kaula ei palele- tämä on sen verran leveä, että menee myös hartiahuivina. Kuvassa värit eivät kyllä ole ihan oikein, harmaalta näyttävä lanka on vihreäsävyistä ja toinen murrettua oranssia.
Mutta sellaista tällä kertaa ja käykäähän osallistumassa edellisessä postauksessa arvontaan. Me valmistaudumme juhlintaan! Oikein leppoisaa viikonloppua!

torstai 5. syyskuuta 2013

Tästä käynnistyy ----ARVONTA!!!

Huomasinpa tuossa juuri, että tulee kolme vuotta täyteen tämän blogin kanssa 10.9, siispä käynnistämme nyt arvonnan. Arvonta alkaa n-y-t nyt ja päättyy 15.9 eli reilu viikko aikaa osallistua. Palkinto on tällä kertaa keittiö aiheinen ; Keittiöpyyhkeitä ompuilla, "munakello" omppu ja ankka tiskiharja. Ja ihan varmasti jotain muutakin, mutta se pysyköön vielä salassa. Arvonnassa ei ole muita sääntöjä kuin että:

- jätät kommentin tähän postaukseen ja saat siitä yhden arvan
-jos olet jo lukijani, saat toisen arvan
-lisäksi kerrot lempipuuhasi keittiössä

Tällä kertaa ei tule lisäarpaa mainostamisesta, mutta toki mainostaakin saa...

Ei siis muuta kuin arvontaan mukaan. Virallisena valvojana toimivat :
"Varokaas vaan, minä oon tarkka tyttö"


"Mä olen aina lahjottavissa ruoalla... no ei kait, kyllä mäkin valvon - jos pysyn hereillä---"
OIKEIN MUKAVAA VIIKONLOPPUA JA OSALLISTUKAAHAN!

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Kirppislöytöjä - tai mikä se nyt on...

tänään käytiin miehen kanssa pitkästä aikaa lempipaikassamme Ollin Onnissa joka siis on enemmän kyllä vanhan tavaran kauppa kuin kirppis, ja mukaan lähti monenlaista "tarpeellista".
Eläimet, linnut ja huonekasvit värikuvina, talonnumero ja pullonkorkki...

Kyltti on kaiketi vanha ja sitähän nyt ei voinut jättää, koska siinä oli se oikea numerokin. Lisäksi se sopii vielä talon väriin-

Tämä piti ottaa mukaan, koska tälläistä keraamista Karhulan korkkia en ole ennen nähnytkään. Lisäksi kerkesin viedä sen juuri yhden setäliinin nenän edestä, tulipas ansioitunut mieli.

Näissä kirjoissa on aivan hurmaavat kuvat ja katsokaa värejä!

Lempparini punarintakin löytyi<3

Ja ketut ovat niin ihania..

Tämä on kylläkin isännän löytö, mutta mielestään teki erinomaiset kaupat. Niin ja tällaistahan meillä ei vielä olekaan - tai siis juuri tällaista- radioita ja levysoittimia kyllä löytyy melkein joka kokoa ja näköä...
Radiosta vielä sen verran, että tosi hyvä, että isännälläkin on intohimonsa näihin värkkeihin. Osaapa tuo sitten suhtautua vähän minunkin heikkouksiini suvaitsevammin....


Eipä muuta tällä kertaa kuin mukavaa sunnuntaita! Katsotaan nyt kuinka kauan sunnuntait pidetään voimassa arkipyhien viikonloppupyhiksi muuttamisen jälkeen....

"Mitä? Pöydällä vai? Kuka? En todellakaan, sehän on kiellettyä...."